Rurik

Wikipedia

Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus.

Rurik (muinaisitäskandinaaviksi Rørik) (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka tarun mukaan otti vuonna 862 haltuunsa itämerensuomalaisten väestöjen asuttamat Staraja Ladogan alueet ja perusti Novgorodin.

Nimi Rurik on samaa germaanista juurta kuin englannin nimi Roderick sekä espanjan ja portugalin Rodrigo ja tarkoittaa "kuulu johtaja".

Rurikin ja skandinaavien valtaannousu Novgorodissa on kiistelty kysymys. Ainoa hänestä kertova lähde on Nestorin kronikka 1100-luvulta. Se väittää että suomalais-ugrilaiset ja slaavilaiset heimot nimeltä tšuudit, sloveenit, krivitšit, vepsäläiset ja merjalaiset kieltäytyivät maksamasta veroa, karkottivat varjagit ja alkoivat hallita itseään. Heimot ajautuivat kuitenkin sotimaan toisiaan vastaan ja päättivät kutsua Rurikin veljineen pitämään järjestystä.

Tarinan todenperäisyys on hyvin kiistanalainen, kuten Rurikin historiallisuuskin. Novgorodin kaupunki syntyi vasta 900-luvun alussa, joten se ei voi olla Rurikin perustama. Varmaa kuitenkin on, että Novgorodin ja Kiovan varhaisimmat ruhtinaat olivat taustaltaan skandinaaveja. Venäjän tärkeimpien ruhtinaskuntien ruhtinaat ja myöhemmin sen tsaarit johtivat sukunsa Rurikiin Vasili IV:n (k. 1612) kauteen ja Romanov-suvun valtaannousuun saakka.

Puolalainen professori Andrzej Bajor johtaa Familytree DNA-projektia,^[1] jossa pyritään geenitutkimuksen keinoin selvittämään Rurikin mahdollista historiallisuutta ja hänen sukulinjojaan. Lähtökohtana ovat nykyiset venäläistä ruhtinassukua olevat miehet, joista vasta muutama on osallistunut DNA-kartoitukseen. Tutkimuksen perusteella heiltä löytyy 95 prosentin varmuudella yhteinen esi-isä 700–800-luvulla. Tähän mennessä on selvinnyt, että hän ei ollut haploryhmältään I-ryhmää, vaan N-haploryhmää (ns. suomalainen ryhmä). ^[2]

[muokkaa] Lähteet