Rusit
Rusit eli russit olivat viikinkejä, jotka liikkuivat ja osittain asuivatkin muinaisella Venäjällä.
Nestorin kronikan mukaan nykyisen Luoteis-Venäjän alueella asuneet heimot kutsuivat 860-luvulla hallitsijoikseen kolme veljestä meren takaa "rusien" maasta. Veljeksistä vanhin, Rurik (skand. Hrörek), nousi Novgorodin hallitsijaksi. Rurikin kuoltua hänen sukulaisensa Oleg (skand. Helgi) liitti Kiovan valtakuntaan ja siirsi pääkaupungin sinne. Koko valtakunta ja kansa saivat heiltä nimensä. On myös mahdollista, että Nestorin kronikassa mainitut kolme veljestä ovat kuvitteellisia hahmoja. Ainakaan kirjaimellisesti kertomus ei voi pitää paikkaansa, koska Novgorodia ei vielä 860-luvulla ollut. Arkeologiset löydöt kuitenkin todistavat, että skandinaaveja liikkui Laatokan ympäristössä 700-luvun lopulta lähtien.
Rusien kiistelty alkuperä [muokkaa]
Vallitseva tieteellinen käsitys on, että rusit olivat enimmäkseen lähtöisin nykyisestä Ruotsista. Heidän nimensä palautuu ilmeisesti itämerensuomalaiseen väännökseen Upplannin rannikolla sijaitsevan Roslagenin alueen nimestä. Ruotsit-nimi omaksuttiin rautakauden kuluessa itämerensuomalaisiin kieliin tarkoittamaan ruotsalaisia merenkulkijoita. Tämän jälkeen ruotsi-nimitys levisi itäslaavilaisiin murteisiin muodossa "rusj", ja rusit alkoivat itsekin käyttää sitä itsestään. Vähitellen rusit slaavilaistuivat ja jättivät nimensä perintönä "Rossija"-maalle eli Venäjälle. Tämä teoria on ensimmäistä kertaa esitetty jo 1870-luvulla, ja useimmat kielitieteilijät pitävät sitä edelleen uskottavimpana selityksenä rusit-nimet alkuperästä.
Neuvostoliitossa ja sittemmin Venäjällä on usein asetettu kyseenalaiseksi joko rusien läntinen alkuperä tai heidän vaikutuksensa Venäjän historiaan (ns. antinormanistinen koulukunta). Venäläiset tutkijat ovat vuosikymmenien kuluessa esittäneet rusit-nimestä ja rusien alkuperästä useita vaihtoehtoisia teorioita, joita läntinen tutkimus ei kuitenkaan pidä realistisina. Näistä useimmiten esitetty on väite, jonka mukaan rusit olivat slaaveja Itämeren länsi- tai eteläpuolelta.
Nykyisin venäläinen tutkimus ei useimmiten enää kiistä skandinaavista vaikutusta, ja vastaavasti skandinaavinen tutkimus korostaa slaavilaisen kulttuurin vaikutusta ruseihin.
Suomalaisteoriat [muokkaa]
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kritiikitön ja yksipuolinen esittely, huonosti lähteistetty |
1700-luvulla eläneen Vasili Tatištševin mukaan rusit tulivat Suomen alueelta ja olivat suomensukuisia. Tietonsa Tatištšev perusti sittemmin kadonneeseen Joakimin kronikkaan.[1] Myös Katariina II tuli omissa historiallisissa tutkimuksissaan samaan lopputulokseen. Tämä suomalaisteoria unohtui 1800-luvun kuluessa.
Viktor Paranin on esittänyt että rusien "kotimaa" olisi ollut Karjalankannas ja rusit itämerensuomalaisia[2]. Håkon Stang Oslon yliopistosta arvelee tutkimuksessaan Naming of Russia (s. 274) nimen rusi juontuvan itämerensuomen sanasta ruskea, joka tarkoittaa punaista väriä itäisemmissä sukulaiskielissä (vrt. suomen aamurusko yms)[3].
Lähteet [muokkaa]
Wladyslaw Duczko: Viking Rus. Brill Publishing: Boston-Leiden 2004.
