Gokstadin laiva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gokstadin laiva

Gokstadin laiva on hautakummusta Gokstadin tilalta Sandefjordissa Vestfoldin läänissä löydetty viikinkilaiva, joka on säilynyt nykyaikaan. Laiva on näytteillä kunnostettuna Viikinkilaivamuseossa Bygdøyssä Oslossa.

Gokstadin laivan kaivaukset, kuva vuodelta 1880.
Laivan sivukuva

Tammipuinen laiva löydettiin vuonna 1880. Vuosirengasajoituksen mukaan puutavara on kaadettu vuonna 890. Laivan köli on tehty yhdestä 18 metriä pitkästä puusta. Laivan pituus on 23,8 metriä, leveys 5 metriä ja syväys 1,28 metriä. Limilaidoitus on tehty 14 laudasta aironreikien korkeudelle ja kaksi niiden yläpuolelle. Laudat oli kiinnitetty toisiinsa rautaniiteillä. Veneessä on 16 airoparia. Hankainreiät voidaan peittää pienillä puulevyillä estämään veden pääsy sisään. Laivassa ei ollut löydettäessä penkkejä ja siihen oli kiinnitetty kummallekin puolelle 32 kilpeä laitojen päälle. Joka toinen kilpi oli maalattu mustaksi ja joka toinen keltaiseksi.[1] Nämä kilvet ovat sittemmin tulleet tyyppillisiksi erilaisissa viikinkilaivoista tehdyissä kuvissa. Samasta haudasta löytyi kolme muuta venettä. Muut esinelöydöt olivat vähäisiä, koska hauta oli ilmeisesti ryöstetty jossakin historian vaiheessa.[2]

Gokstadin laivan kopio Viking

Replika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1893 Chicagossa pidettiin maailmannäyttely Kolumbuksen 400-vuotisjuhlan muistoksi. Sitä varten Gokstadin laivasta rakennettiin kopio, jolla purjehdittiin Atlantin yli. Kopio on yhä olemassa Chicagossa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Spadens vittnesbörd - Arkeologiska upptäckter norr om Alperna, Geoffrey Bibby, 1957. kap. 24. Vikingaskeppen s. 342-58
  2. Landström, BjörnLaiva: katsaus laivan historiaan alkukantaisesta lautasta atomikäyttöiseen sukellusveneeseen, s. 60-61. Alkuteoksen kieli ruotsi: Skeppet: en översikt av skeppets historia från den primitiva flotten till den atomdrivna ubåten med rekonstruktioner i ord och bilder. Suomentanut Vuorenjuuri, Martti. 6. p. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-11183-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]