Venäjän hallitsijat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Venäjän valtion juuret juontuvat viikinkiajalla syntyneestä Kiovan valtakunnasta, joka nousi mahtavimmaksi varjagien hallitsemista kaupunkilinnoituksista 800-luvun loppupuolella. Varjagien niin kutsuttu Rurikin dynastia hallitsi Venäjää yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1598 asti. Tätä seuranneena 15 vuoden sekasortoisena aikakautena nähtiin vielä yksi varjagihallitsija, Vasili IV (16061610). Vuonna 1613 valtakunnankokous valitsi Venäjän tsaariksi Romanov-sukuisen Mikaelin. Romanovit hallitsivat Venäjää aina vuoden 1917 alkupuolelle. Samana vuonna valtaan nousi kommunistinen puolue ja traditionaalinen yhteiskuntajärjestys murtui, jonka jälkeen maan johtajia ei enää kutsuta hallitsijoiksi.

Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Nestorin kronikan mukaan Rurik on Oleg Viisaan isä.

Venäjän hallitsijan arvonimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiajalla venäläisten hallitsijoita kutsuttiin ruhtinaiksi ja suuriruhtinaiksi. 1400-luvulla tuli käyttöön tsaarin arvonimi. Tsaari johtuu sanana latinan termistä Caesar. Venäjän hallitsijalle arvonimi otettiin Bysantista, sen jälkeen kun Venäjä julistautui "kolmanneksi Roomaksi" ja Itä-Rooman perinteen jatkajaksi. Terminä tsaari jäi slaavilaisen kulttuuripiirin sanaksi, kun taas saksalainen kielialue käytti suomen kielen "Keisari"-termiin johtanutta "Kaiser"-muunnosta, ja muissa euroopan kielissä latinan kantasanasta "Imperator" johdettua sanaa.

Pietari I laajennettua ja länsimaistettua Venäjää 1700-luvun alussa Venäjä julistettiin suurvallaksi ja keisarikunnan hallitsija Pietari Suuri Isänmaan Isäksi ja Koko Venäjänmaan Keisariksi "(Vserossijski Imperator)". Venäjän hallitsijoista onkin syytä puhua Venäjän keisarina tästä eteenpäin. Arvonimi "Tsaari" säilyi ennallaan, mutta ei Venäjän vaan lukuisten muiden alueiden tsaarina. Näitä olivat mm. Kasanin Tsaari, Astrakanin Tsaari, Siperian Tsaari, Taurian Kersoneson Tsaari muiden arvonimien ohessa. Venäläisille hän oli ja on edelleen puhekielessä tsaari, ja "keisari" ja "tsaari" -termin välillä ei ole käytännössä Venäjällä eroa.

Suomessa Venäjän keisari hallitsi Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan perustuslaillisten rajoitteiden puitteissa, minkä vuoksi hänestä Suomessa käytettiin keisarin ohella myös Suomen suuriruhtinas korostamaan Suomen autonomiaa sekä Venäjän yleisen lain ja toisaalta Suomen suuriruhtinaskunnan autonomian välillä.

Iivana Julma Viktor Vasnetsovin maalauksessa. Iivana julmaan on suhtauduttu Venäjällä myös myönteisesti vahvana johtajana.

Hallitsijan asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän hallitsija oli itsevaltias. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että hallitsijan alamaisilla ei ollut säädettyä oikeutta vallankäyttöön. Samalla puuttui lain turva esivallan mielivaltaa vastaan.[1] Syy tähän löytyy pitkäaikaisesta historiallisesta kehityksestä ja muotoutuneesta kulttuurista.

Novgorodin, Kiovan ja myös Moskovan suurruhtinaat ja ruhtinaat pitivät suuren osan tärkeästä turkiskaupasta ja myös muusta kaupankäynnistä hallitsijan kontrollissa. Näin Venäjälle ei muodostunut Euroopan tapaan kauppaa käyvää voimakasta vaurastuvaa porvaristoa, joka vaatisi itselleen oikeuksia. Myöskään ylimykset eivät muodostaneet yhtenäistä säätyä, joka olisi tuonut vastapainon itsevaltiaalle, vaan pitkään jokainen palveli omaa ruhtinasta.[2]

Mongolien ja tataarien esimerkki vaikutti myös venäjän hallitsijan asemaan. Kaani oli despootti, toisinaan oikukas, ihmisten hengen ja omaisuuden yläpuolella. Kultaisen ordan keskitetty hallinto oli samalla erittäin tehokas ja toimi luonnollisena esimerkkinä Moskovan ruhtinaille. Myös Turkin sulttaanin hillittömällä terrorilla saavutetut voitot vahvistivat kuvaa armottoman kurin kulttuurin menestyksestä. Kun Novgorod poikkesi tästä eurooppalaisen kaupunkivapauden suuntaan se hävitettiin kiduttamalla, polttamalla ja raiskaamalla.[3]

Kun Iivana III nai Konstantinopolista prinsessa Sofia Palaigoksen ja Konstantinopoli kukistui, kutsuttiin Venäjällä Moskovaa toiseksi Konstantinopoliksi. Iivana IV ”Julma” otti näin itselleen tsaarin (Caesarin) arvonimen, korostaakseen tätä yhteyttä ja sitä, että hän oli suoraan Jumalalle vastuussa.[4] Hän sai tästä syyn pitäytyä myös Bysantin mallin mukaisena hengellisenä johtajana. Samalla toisen Bysantin, kolmannen Rooman tsaari oli ainoana kristittynä (ortodoksina) hallitsijana velvoitettu maailmanherruuteen ja imperialismiin.[5] Huomattakoon, että maailmalla hallitsijan jo tuolloin tunnettu lisänimi ”Julma” on Venäjällä ”Ankara” (ven. Groznyi).[6] Venäjällä Iivanan lisänimestä puuttuu hirmuhallintoon liitetty negatiivinen sävy ja nimeä ”Ankara” on toisinaan ymmärretty isällisen ankaraksi. Myöhemmin erityisesti Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin tunnetaan ihailustaan Iivanaa kohtaan. Stalin haki Iivanan toimista perusteita omalle terrorilleen.[7]

Pietari I Suuri eurooppalaisti monella tavalla takapajuista Venäjää. Hän uudisti hallintoa, armeijaa ja ryhtyi rakennuttamaan uutta pääkaupunkia Pietaria. Myös uudet aatteet kuten valistunut itsevaltius saapuivat vähitellen Venäjälle. Ne elivät rinnakkain vanhan mallin kanssa riippuen hallitsijan tahdosta. Katariina II ja Aleksanteri II ovat tunnettuja vapaamielisestä uudistushengestä. Esimerkiksi maaorjuus lakkautettiin vasta Aleksanterin aikana vuonna 1861. Hänen edeltäjänsä Nikolai I ja seuraajansa Aleksanteri III olivat taas tunnettuja kurin kannattajia ja Venäjä tunnettu heidän aikanaan ankarasta poliisivaltiosta.

Luettelo hallitsijoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaiset Kiovan ruhtinaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vladimirin ruhtinaat ja suuriruhtinaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän tsaarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rurik-dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekasorron aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Interregnum[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • useita vallantavoittelijoita 1610-1613

Vaasa-suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monarkki vallassa syntynyt avioliitto kuollut
Rubens Władysław Vasa (detail).jpg Ladislaus IV Puolalainen 6.9.1610 -4.11.1612 (syrjäytetty)/14.kesäkuuta 1634 (erosi) 9. kesäkuuta 1595
Krakova Puola
Maria Dolgorukova 1624
Eudoxia Strešneva 5. helmikuuta 1626
20. toukokuuta 1648 (52 vuotta)
Merkinė, Liettua

Romanov-suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monarkki vallassa syntynyt avioliitto kuollut
Tsar Mikhail I -cropped.JPG Mihail I 26.7.1613 -14.7.1645 12.7.1596
Moskova
Maria Dolgorukova 1624
Eudoxia Strešneva 5.2.1626
14. heinäkuuta 1645 (49 vuotta)
Moskova
Alexis I of Russia.jpg Aleksei I 14.7.1645-29.1.1676 9.5.1629
Moskova
Maria Miloslavskaja 17.2.1648
Natalia Narjškina 1.2.1671
1. huhtikuuta 1676 (46 vuotta)
Moskova
Tsar Fydor III -cropped.JPG Fjodor III 29.5.1676-7.5.1682 9.6.1661
Moskova
Agafia Gruševskaja 28.7.1680
Marfa Apraksina 24.2.1682
7. toukokuuta 1682 (20 vuotta)
Moskova
Peter der-Grosse 1838.jpg Pietari Suuri 7.5.1682-2.11.1721 9.6.1672
Moskova
Jevdokija Fjodorovna Lopuhina 1689
Marta Helena Skowrońska 1707
8. helmikuuta 1725 (52 vuotta)
Pietari
IvanV.jpg Iivana V 2.6.1682-8.2.1696 6.9.1666
Moskova
Praskovia Fjodorovna Saltykova 1684 8. helmikuuta 1696 (29 vuotta)
Moskova

Venäjän keisarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanov-suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monarkki vallassa syntynyt avioliitto kuollut
Peter der-Grosse 1838.jpg Pietari Suuri 2. marraskuuta 1721-8. helmikuuta, 1725 9. kesäkuuta 1672
Moskova
Eudoxia Feodorovna Lopuhina 1689
Marta Helena Skowrońska 1707
8. helmikuuta 1725 (52 vuotta)
Pietari
Empress Catherine I -c.1724 -2.jpg Katariina I 8. helmikuuta 1725-17. toukokuuta 1727 15. huhtikuuta 1684
Tartumaa
Liivinmaa
Ruotsi
Pietari I 1707 17. huhtikuuta 1727 (43 vuotta)
Pietari
PietroIIRussia.1730.jpg Pietari II 18. toukokuuta 1727-30. tammikuuta 1730 23. lokakuuta 1715
Pietari
naimaton 30. tammikuuta 1730 (14 vuotta)
Moskova
Louis Caravaque, Portrait of Empress Anna Ioannovna (1730).jpg Anna 13. helmikuuta 1730-28. lokakuuta 1740 7. helmikuuta 1693
Moskova
herttua Fredrik Wilhelm marraskuussa 1710 28. lokakuuta 1740 (42 vuotta)
Moskova
Ivan VI.jpg Iivana VI 28. lokakuuta 1740-6. joulukuuta, 1741 23. elokuuta 1740
Pietari
naimaton 16. heinäkuuta 1764 (23 vuotta)
Pähkinälinna (murhattiin)
Carle Vanloo, Portrait de l’impératrice Élisabeth Petrovna (1760).jpg Elisabet 6. joulukuuta 1741-5. tammikuuta 1762 29. joulukuuta 1709
Kolomenskoje
Aleksei Razumovski 1742 5. tammikuuta 1762 (52 vuotta)
Pietari
Coronation portrait of Peter III of Russia -1761.JPG Pietari III 5. tammikuuta,1762-9. heinäkuuta, 1762 21. helmikuuta, 1728
Kiel
Schleswig-Holstein
prinsessa Sophie Friederike Auguste Anhalt-Zerbst 16. elokuuta, 1745 17. heinäkuuta 1762 (34 vuotta) (murhattu)
Ropsu
Catherine II by J.B.Lampi (1780s, Kunsthistorisches Museum).jpg Katariina Suuri 9. heinäkuuta 1762-6. marraskuuta 1796 2. toukokuuta 1729
Preussin kuningaskunnassa
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pietari III 16. elokuuta 1745 6. marraskuuta 1796 (67 vuotta)
Pietari
Paul i russia.jpg Paavali I 17. marraskuuta 1796 -23. maaliskuuta 1801 1. lokakuuta 1754
Pietari
Natalia Aleksejevna Hesse-Darmstadt 29. syyskuuta 1773
Maria Fjodorovn
26. syyskuuta 1776
23. maaliskuuta 1801 (46 vuotta)
Pietari
Alexander I of Russia.PNG Aleksanteri I 24. maaliskuuta 1801-1. joulukuuta 1825 23. joulukuuta 1777
Pietari
Louise Baden 28. syyskuuta 1793 1. joulukuuta 1825 (47 vuotta)
Taganrog
Vernet nikolas 1.jpg Nikolai I 26. joulukuuta 1825-2. maaliskuuta 1855 6. heinäkuuta 1796
Hatsina
Aleksandra Fjodorovna
13. heinäkuuta 1817
21. maaliskuuta 1855 (58 vuotta)
Pietari
Alexander II 1870 by Sergei Lvovich Levitsky.jpg Aleksanteri II 2. maaliskuuta 1855-13. maaliskuuta 1881 29. huhtikuuta 1818
Moskova
Maria Aleksandrovna
16. huhtikuuta 1841
13. maaliskuuta 1881 (62 vuotta)
Pietari
Kramskoy Alexander III.jpg Aleksanteri III 13. maaliskuuta 1881-1. marraskuuta 1894 10. maaliskuuta 1845
Pietari
Maria Fjodorovna
9. marraskuuta 1866
1. marraskuuta 1894 (49 vuotta)
Jalta, Krim
Nicolas II photographie couleur.jpg Nikolai II 1. marraskuuta 1894-15. maaliskuuta 1917 6. toukokuuta 1868
Tsarskoje Selo
Aleksandra Fjodorovna
26. marraskuuta 1894
17. heinäkuuta 1918 (50 vuotta)(murhattiin)
Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Luntinen Pertti, Keisari-Venäjän aatehistoria, GAUDEAMUS, Ky Mäntän kirjapaino Mänttä 1981, s.8.
  2. Luntinen,s.8.
  3. Luntinen,s.9.
  4. Luntinen,s.10
  5. Luntinen,s.10.
  6. Venäjän historia, Kirkinen Heikki (toim.), Kolmas painos, Helsingissä kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu 2004,s.95.
  7. Radzinski, Edvard, Stalin, WS Bookwell Oy, Juva 2003, kuudes painos, s.576,595-596.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]