Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
B. Kustodievin maalaus vuodelta 1907 kuvaa, kuinka maaorjat kuuntelevat vapautusmanifestin julistamista vuonna 1861.

Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861 oli ensimmäinen ja tärkein uudistus, joka toteutettiin Aleksanteri II:n valtakauden aikana Venäjällä. Siihen saakka talon­pojat olivat olleet maa­orjan asemassa, eikä heillä ei ollut omistusoikeutta maahan, jota he viljelivät. Venäjällä maaorjuus oli yleistä. Joissakin Venäjän osissa maaorjuus oli lakkautettu aikaisemmin.

Vuoden 1861 vapautus­manifesti julisti vapautuksen yksityisten kartanoiden maaorjille. Tällä käskyllä yli 23 miljoonaa ihmistä sai vapautensa[1]. Maaorjille myönnettiin täydet vapaiden kansalaisten oikeudet: he saivat mennä naimisiin ilman suostumusta, omistaa omaisuutta ja omistaa yrityksen. Manifesti määräsi, että talonpojat voisivat ostaa maata vuokranantajilta. Kotitalouksien maaorjat olivat huonoimmassa asemassa, koska he saivat vapautensa, mutta eivät maata.

Georgiassa maa­orjien vapautus lykättiin vuoteen 1864. Valtion omistamat maaorjat vapautuivat vuonna 1866 ja saivat parempia ja suurempia tontteja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arthur Mee, J. A. Hammerton, Arthur D. Innes: Harmsworth history of the world: Volume 7, s. 5193. Lontoo: Carmelite House, 1907. Teoksen verkkoversio.