Tannenbergin taistelu (1914)

Tannenbergin taistelu
Osa ensimmäistä maailmansotaa
Tannenbergissa vangittuja venäläissotilaita ja sotasaalistykkejä
Päivämäärä: 17. elokuuta – 2. syyskuuta 1914 Paikka: Tannenberg, Itä-Preussi Lopputulos: Ratkaiseva Saksan voitto
Osapuolet
Saksan keisarikunta	Venäjän keisarikunta
Komentajat
Paul von Hindenburg Erich Ludendorff	Aleksandr Samsonov Paul von Rennenkampf
Vahvuudet
150 000	190 000
Tappiot
13 000	30 000 kuollutta tai haavoittunutta 92 000 vangittua

Tannenbergin taistelu oli Saksan ja Venäjän joukkojen välinen taistelu itärintamalla ensimmäisessä maailmansodassa Itä-Preussissa 17. elokuuta – 2. syyskuuta 1914. Saksalaiset saarsivat etenevän venäläisen armeijan mottiin, ja monet venäläiset sotilaat antautuivat. Saksa voitti taistelun saartamalla venäläiset ainutlaatuisella tavalla. Saksan voiton syy olivat osaksi venäjäläjän väärät toimet, osaksi saksalaisten tehokas ja oikein mitoitettu hyökkäys. Venäläisten eteneminen Saksaan pysäytettiin. Tannenbergin taistelu on kouluesimerkki tehokkaasta mottitaistelutaktiikasta.

Kaksi venäläistä armeijaa hyökkäsi Saksan itäosaan ja onnistuikin etenemään jonkin matkaa. Pohjoisen 1. armeijan komentaja Paul von Rennenkampf eteni varovaisesti, mutta eteläinen kenraali, 2. armeijaa johtanut kärsimätön Aleksandr Samsonov, eteni nopeammin. Yhteistyö näiden kahden kenraalin välillä kangerteli, nämä johtajat inhosivat toisiaan.

Saksa kuunteli Venäjän salaamatonta radioliikennettä ja sai Venäjän aikeista tarkan selon. Aluksi venäläisten Saksaan eteneminen oli nopeaa. Päämaja ajautui pakokauhuun, venäläiset uhkasivat edetä syvälle Saksaan. Preussin joukkojen komentaja von Prittwitz säikähti Venäjän etenemistä niin, että määräsi omat joukkonsa perääntymään Veiksel-joelle.

Rennenkampf voitti Gumbinnenin taistelun 20. elokuuta, mutta joutui eroon Samsonovista. Hoffmannin tekemän suunnitelman mukaisesti saksalaiset komentajat Paul von Hindenburg ja Erich Ludendorff keskittivät lähes kaiken voimansa eristyksiin joutunutta Samsonovia vastaan, ja murskasivat tämän joukot.

23.–26. elokuuta 1914

27.–30. elokuuta 1914

Samsonov teki itsemurhan 29. elokuuta. Saksalaiset ottivat vangeiksi 92 000 venäläistä. Venäläiset menettivät 30 000 kaatunutta tai haavoittunutta, kun taas Saksan tappiot olivat vain 13 000 miestä.

Taistelu on nimetty Tannenbergin kylän luona vuonna 1410 käydyn Tannenbergin taistelun mukaan, taistelussa Puolan ja Liettuan joukot voittivat liittolaisineen Saksalaisen ritarikunnan joukot. Saksalainen kenraali Paul von Hindenburg valitsi vuoden 1914 taistelulle saman nimen, sillä hän halusi historiallisen revanssin. Myös yksi Hindenburgin esi-isistä oli kuollut vuoden 1410 Tannenbergin taistelussa. Vuoden 1914 todellinen taistelupaikka sijaitsee kuitenkin lähempänä Allensteinin kaupunkia, noin 30 kilometrin päässä Tannenbergin kylästä, joten alkuvaiheessa taistelua kutsuttiinkin Allensteinin taisteluksi.

Lähteet

Ensimmäinen maailmansota (1914–1918)

Osapuolet	Ympärysvallat – Keskusvallat
Sotatoimialueet	Länsirintama – Itärintama – Afrikan taistelut – Atlantin taistelut – Balkanin taistelut – Italian rintama – Lähi-idän taistelut
Tapahtumat	1914: Liègen taistelu – Tannenbergin taistelu – Hyökkäys Serbiaan – Marnejoen taistelu – Sarıkamışin taistelu – Suuri vetäytyminen – Ypresin ensimmäinen taistelu – Ypresin toinen taistelu – Aisnen ensimmäinen taistelu 1915: Arrasin ensimmäinen taistelu – Gallipolin taistelu – Serbian valloitus 1916: Verdunin taistelu – Sommen taistelu – Skagerrakin meritaistelu – Brusilovin hyökkäys – Romanian miehitys – Arabikapina 1917: Arrasin toinen taistelu – Passchendaelen taistelu – Bagdadin valtaus – Palestiinan valtaus – Kukkula 70 – Nivellen offensiivi – Aisnen toinen taistelu 1918: Aisnen kolmas taistelu – Kevätoffensiivi
Muuta	Ennen sotaa: Sarajevon laukaukset – Gavrilo Princip – Balkanin ruutitynnyri Sodan aikana: Asemasota – Näännytyssota – Taistelukaasu – Kilpajuoksu Atlantille – Zimmermann-sähke – Sukellusvene Sodan jälkeen: Reunavaltiot irtautuivat – Helmikuun vallankumous – Lokakuun vallankumous – Venäjän sisällissota ja Neuvostoliiton synty – Versailles’n rauha – Kansainliitto – Toinen maailmansota