Arrasin taistelu (1917)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kuvaa vuonna 1917 käytyä Arrasin taistelua. Muita vastaavasti nimettyjä taisteluita on täsmennyssivulla.
Arrasin taistelu
Osa länsirintamaa
ensimmäisessä maailmansodassa
Päivämäärä:

9. huhtikuuta16. toukokuuta 1917

Paikka:

Arras, Ranska

Lopputulos:

Ympärysvaltojen taktinen voitto

Osapuolet

Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Kanada
Australian lippu Australia
Uuden-Seelannin lippu Uusi-Seelanti
Newfoundland

Saksan keisarikunnan lippu Saksan keisarikunta

Komentajat

Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Douglas Haig
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Edmund Allenby
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Hubert Gough
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Henry Horne

Saksan keisarikunnan lippu Erich Ludendorff
Saksan keisarikunnan lippu Ludwig von Falkenhausen
Saksan keisarikunnan lippu Georg von der Marwitz

Vahvuudet

27 divisioonaa

7 divisioonaa rintamalla
27 divisioonaa reservissä

Tappiot

150 000 sotilasta kaatuneina, haavoittuneina tai vangiksi joutuneina[1]

100 000 sotilasta[1]

Ensimmäisen maailmansodan länsirintama
Saksan hyökkäys 1914 (Liege - 1. Marne) - Ympärysvaltojen vastahyökkäys (1. Aisne) - Kilpajuoksu Atlantille (Picardy - Artois - Flanders - 1.Arras - La Bassée - 1. Ypres) - Asemasota (2. Ypres - 1. Champagne - Somme - Verdun - 2. Arras - 3. Ypres) - Nivelle (2. Aisne) - Kaiserschlacht (Michael - Georgette - Blücher-Yorck) - Satapäiväinen offensiivi (Amiens - Arrasin kolmas - Meusen-Argon)

Arrasin taistelu oli ensimmäisessä maailmansodassa Arrasissa Ranskassa 9. huhtikuuta – 16. toukokuuta 1917[1] käyty taistelu. Arrasissa Brittiläinen siirtoarmeija hyökkäsi osana ranskalaisen kenraali Robert Nivellen suunnittelemaa hyökkäystä, jolla saksalaiset piti saada perääntymään Aisnejoen taakse. Koko operaatiota kutsutaan nimillä Aisnen ensimmäinen taistelu ja Nivellen offensiivi.

Tehtävään määrättiin kolme brittiarmeijaa. Hyökkäyksen kärjessä oli kenraali Edmund Allenbyn 3. armeija. Pohjoisempana kohti Vimyn harjannetta pyrki kenraali Henry Hornen 1. armeija, jossa oli myös kanadalaisia. Kenraali Hugh Goughin oli määrä hyökätä Allenbyn eteläpuolella Bullecourtin ympäristössä. Vastassa olivat Saksan 6. armeijan sotilaat johtajanaan kenraali Ludwig von Falkenhausen. Operaatio alkoi viisipäiväisellä tykistötulella, jonka jälkeinen ensimmäinen hyökkäyspäivä oli menstyksekäs. Erityisesti kunnostautuivat kanadalaiset, jotka etenivät 6 km ja valloittivat Vimyn harjanteen. Gough sen sijaan ei juurikaan menestynyt. Brittilentäjät kärsivät operaatiossa huomattavia menetyksiä. Huhtikuussa 1917 saa surmansa 33 prosenttia brittilentäjistä.[1]

Brittien ylipäällikkö Douglas Haig jatkoi Arrasin taistelua toukokuun puoliväliin asti, ja taistelut keskittyvät Bullecourtiin. Operaation jatkaminen johtui osittain siitä, että sen avulla saksalaiset eivät olisi hyötyneet ranskalaisjoukkoihin levinneestä kapinoinnista ja epäjärjestyksestä.[1]

Tavoitteena ollutta suurta läpimurtoa ei saatu. Vimyn harjanteen taistelussa vallattiin kukkula numero 145.[1] Yksi syy epäonnistumiseen oli panssarivaunujen puute. Hyökkääville brittijoukoille oli luvattu 200 uutta Mark IV-panssaria, mutta vain 45 Mark II -koulutuspanssaria saatiin brittien tueksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Westwell, Ian: Ensimmäinen maailmansota. Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä, s. 126-127. Alkuteos World War I, Day by Day. Suom. Ahola, Veikko ym. Gummerus kustannus, 2004. ISBN 978-951-20-6624-7.