Kevätoffensiivi (ensimmäinen maailmansota)
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
| Kevätoffensiivi | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Ensimmäisen maailmansodan Länsirintamaa | |||||||
|
|
|||||||
|
|||||||
| Osapuolet | |||||||
|
Ympärysvallat: |
|||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
5,1 miljoonaa miestä |
7,0 miljoonaa miestä |
||||||
| Tappiot | |||||||
|
688 341 |
851 374 |
||||||
|
|||||||
Kevätoffensiivi eli Kaiserschlacht ensimmäisessä maailmansodassa alkoi, kun saksalaiset halusivat lyödä ympärysvallat ennen merkittävää amerikkalaisten joukkojen saapumista vuonna 1918.[1] 60 divisioonaa oli vapautunut itärintamalta, kun Venäjä antautui. Alkoi operaatioiden sarja, hyökkäykset nimeltä Michael, Georgette, Gneisenau ja Blücher-Yorck seurasivat toisiaan. Aikaisempaa suurempaa etenemistä tapahtui, mutta ympärysvallat torjuivat silti nämä hyökkäykset. Eteneminen johtui rintaman todellisia oloja vastaamaan kehitetystä Hutier-taktiikasta, jossa ammuttiin säästeliäästi oikeisiin kohteisiin ja kevyet jalkaväkiryhmät hyökkäsivät nopeasti vastustajan heikkoihin kohteisiin.
Hyökkäykset kuluttivat pahoin Saksan armeijaa, kuudessa kuukaudessa Saksan armeijan vahvuus tipahti 5,1 miljoonasta 4,2 miljoonaan.
Sisällysluettelo |
Operaatio Michael[muokkaa]
21. maaliskuuta 1918 Saksa käynnisti hyökkäyksen, joka mursi muutamasta kohtaa liittoutuneiden linjat samana iltana. Kahden päivän jälkeen brittien 5. armeija vetäytyi. Saksalaisten taktiikka ei täysin vastannut Hutier-taktiikkaa ja Ludendorff kulutti saksalaisten voimia. 24. maaliskuuta Saksa aloitti hätäisen Operaatio Marsin brittien 3. armeijaa vastaan, ja se epäonnistui. 25. maaliskuuta Ludendorff päätti keskeyttää hyökkäyksen. Rautatieasema Amiens jäi liittoutuneille, ja Saksan valtaama maa oli pahoin kranaattikuoppien repimää ja vaikeakulkuista.
Briti menettivät 178 000 miestä, joista noin 70 000 jäin vangeiksi. Ranskalaiset menettivät 77 000 miestä. Saksalaiste menettivät noin 250 000 miestä.[2]
Operaatio Georgette[muokkaa]
Saksa päätti hyökätä Calais'n, Boulognen ja Dunkirkin alueella, joka oli muuttunut haavoittuvaksi, kun brittien joukot olivat siirtyneet puolustamaan Amiensia. Huhtikuun 4. päivänä alkoi Feuerwalze, Saksan kohdennettu tulivalmistelu. Portugalin joukkojen puolustus murtui, mutta viereiset brittien joukot taistelivat vastaan. Siitä huolimatta Saksan joukot etenivät vauhdilla, kunnes hyökkäys pysähtyi huoltovaikeuksiin ja molempien sivustojen vastaiskuihin. Molempien tappiot olivat noin 110 000 kuolleina ja haavoittuneina, siis yhtä tasaväkistä kuin Operaatio Michaelissa.
Operaatio Blücher-Yorck[muokkaa]
Operaatio Blücher-York alkoi toukokuun 27. päivänä Soissonsin ja Rheimsin välissä. Se tunnetaan myös nimellä Aisnen kolmas taistelu. Ympärysvaltain tappiot kesäkuun 6. päivään asti olivat 137 000 miestä ja keskusvaltain 130 000. Saksan tulivalmistelu Feuerwalze luhisti nopeasti läntisten joukkojen puolustuksen muutamaa kohtaa lukuun ottamatta.
Kesäkuun 9. päivänä Saksa aloitti edellisen operaation laajennukseksi Operaatio Gneisenaun. Ranska sai saksalaisilta sotavangeilta tietoja operaatiosta ja järjesti puolustukseen syvyyttä. Tästä huolimatta Saksan hyökkäys menestyi hyvin, mutta Compiègnessa ranskalaiset pysäyttivät saksalaiset äkillisellä vastahyökkäyksellä. 35 000 ympärysvaltain ja 30 000 saksalaisten miestä haavoittui tai kuoli.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Michael Overview CWGC. Imperial War Museum, London & the Australian War Memorial, Canberra. Viitattu 19.3.2013.
- ↑ Michael: 'spectacular scale' note CWGC. Imperial War Museum, London & the Australian War Memorial, Canberra. Viitattu 19.3.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Kaiserschlacht: The German Spring Offensive of 1918 Rememberance Trails. Comité Régional du Tourisme du Nord-Pas de Calais. Viitattu 10.11.2012.
Sivulta puuttuu