Kevätoffensiivi (ensimmäinen maailmansota)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Kevätoffensiivi
Osa Ensimmäisen maailmansodan Länsirintamaa
Saksalaisten hyökkäystä kuvaava kartta.
Saksalaisten hyökkäystä kuvaava kartta.
Päivämäärä:

maaliskuu-toukokuu 1918

Paikka:

Pohjois-Ranska

Lopputulos:

Saksan strateginen jumiutuminen, taktinen voitto

Osapuolet

Flag of the German Empire.svg Saksan keisarikunta

Ympärysvallat:
Flag of France.svg Ranska
Flag of the United Kingdom.svg Yhdistynyt kuningaskunta
US flag 48 stars.svg Yhdysvallat

Komentajat

Flag of the German Empire.svg Erich Ludendorff

Flag of France.svg Ferdinand Foch

Vahvuudet

5,1 miljoonaa miestä

7,0 miljoonaa miestä

Tappiot

688 341

851 374

Ensimmäisen maailmansodan länsirintama
Saksan hyökkäys 1914 (Liege - 1. Marne) - Ympärysvaltojen vastahyökkäys (1. Aisne) - Kilpajuoksu Atlantille (Picardy - Artois - Flanders - 1.Arras - La Bassée - 1. Ypres) - Asemasota (2. Ypres - 1. Champagne - Somme - Verdun - 2. Arras - 3. Ypres) - Nivelle (2. Aisne) - Kaiserschlacht (Michael - Georgette - Blücher-Yorck) - Satapäiväinen offensiivi (Amiens - Arrasin kolmas - Meusen-Argon)

Kevätoffensiivi eli Kaiserschlacht ensimmäisessä maailmansodassa alkoi, kun saksalaiset halusivat lyödä ympärysvallat ennen merkittävää amerikkalaisten joukkojen saapumista vuonna 1918.[1] 60 divisioonaa oli vapautunut itärintamalta, kun Venäjä antautui. Alkoi operaatioiden sarja, hyökkäykset nimeltä Michael, Georgette, Gneisenau ja Blücher-Yorck seurasivat toisiaan. Aikaisempaa suurempaa etenemistä tapahtui, mutta ympärysvallat torjuivat silti nämä hyökkäykset. Eteneminen johtui rintaman todellisia oloja vastaamaan kehitetystä Hutier-taktiikasta, jossa ammuttiin säästeliäästi oikeisiin kohteisiin ja kevyet jalkaväkiryhmät hyökkäsivät nopeasti vastustajan heikkoihin kohteisiin.

Hyökkäykset kuluttivat pahoin Saksan armeijaa, kuudessa kuukaudessa Saksan armeijan vahvuus tipahti 5,1 miljoonasta 4,2 miljoonaan.lähde?

Operaatio Michael[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Arrasin taistelu (1918)

21. maaliskuuta 1918 Saksa käynnisti hyökkäyksen, joka mursi muutamasta kohtaa liittoutuneiden linjat samana iltana. Kahden päivän jälkeen brittien 5. armeija vetäytyi. Saksalaisten taktiikka ei täysin vastannut Hutier-taktiikkaa ja Ludendorff kulutti saksalaisten voimia. 24. maaliskuuta Saksa aloitti hätäisen Operaatio Marsin brittien 3. armeijaa vastaan, ja se epäonnistui. 25. maaliskuuta Ludendorff päätti keskeyttää hyökkäyksen. Rautatieasema Amiens jäi liittoutuneille, ja Saksan valtaama maa oli pahoin kranaattikuoppien repimää ja vaikeakulkuista.

Briti menettivät 178 000 miestä, joista noin 70 000 jäi vangeiksi. Ranskalaiset menettivät 77 000 miestä. Saksalaistet menettivät noin 250 000 miestä.[2]

Operaatio Georgette[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksa päätti hyökätä Calais'n, Boulognen ja Dunkirkin alueella, joka oli muuttunut haavoittuvaksi, kun brittien joukot olivat siirtyneet puolustamaan Amiensia. Huhtikuun 4. päivänä alkoi Feuerwalze, Saksan kohdennettu tulivalmistelu. Portugalin joukkojen puolustus murtui, mutta viereiset brittien joukot taistelivat vastaan. Siitä huolimatta Saksan joukot etenivät vauhdilla, kunnes hyökkäys pysähtyi huoltovaikeuksiin ja molempien sivustojen vastaiskuihin. Molempien tappiot olivat noin 110 000 kuolleina ja haavoittuneina, siis yhtä tasaväkistä kuin Operaatio Michaelissa.

Operaatio Blücher-Yorck[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aisnen kolmas taistelu

Operaatio Blücher-York alkoi toukokuun 27. päivänä Soissonsin ja Reimsin välissä. Se tunnetaan myös nimellä Aisnen kolmas taistelu. Ympärysvaltain tappiot kesäkuun 6. päivään asti olivat 137 000 miestä ja keskusvaltain 130 000. Saksan tulivalmistelu Feuerwalze luhisti nopeasti läntisten joukkojen puolustuksen muutamaa kohtaa lukuun ottamatta.lähde?

Kesäkuun 9. päivänä Saksa aloitti edellisen operaation laajennukseksi Operaatio Gneisenaun. Ranska sai saksalaisilta sotavangeilta tietoja operaatiosta ja järjesti puolustukseen syvyyttä. Tästä huolimatta Saksan hyökkäys menestyi hyvin, mutta Compiègnessa ranskalaiset pysäyttivät saksalaiset äkillisellä vastahyökkäyksellä. 35 000 ympärysvaltain ja 30 000 saksalaisten miestä haavoittui tai kuoli.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Michael Overview CWGC. Imperial War Museum, London & the Australian War Memorial, Canberra. Viitattu 19.3.2013.
  2. Michael: 'spectacular scale' note CWGC. Imperial War Museum, London & the Australian War Memorial, Canberra. Viitattu 19.3.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]