Kevätoffensiivi (ensimmäinen maailmansota)

Kevätoffensiivi
Osa Ensimmäisen maailmansodan Länsirintamaa
Saksalaisten hyökkäystä kuvaava kartta.
Päivämäärä: maaliskuu-toukokuu 1918 Paikka: Pohjois-Ranska Lopputulos: Saksan strateginen jumiutuminen, taktinen voitto
Osapuolet
Saksan keisarikunta	Ympärysvallat: Ranska Yhdistynyt kuningaskunta Yhdysvallat
Komentajat
Erich Ludendorff	Ferdinand Foch
Vahvuudet
5,1 miljoonaa miestä	7,0 miljoonaa miestä
Tappiot
688 341	851 374
Ensimmäisen maailmansodan länsirintama Saksan hyökkäys 1914 (Liege - 1. Marne) - Ympärysvaltojen vastahyökkäys (1. Aisne) - Kilpajuoksu Atlantille (Picardy - Artois - Flanders - 1.Arras - La Bassée - 1. Ypres) - Asemasota (2. Ypres - 1. Champagne - Somme - Verdun - 2. Arras - 3. Ypres) - Nivelle (2. Aisne) - Kaiserschlacht (Michael - Georgette - Blücher-Yorck - 2. Marne) - Satapäiväinen offensiivi (Amiens - 3. Arras - Meusen-Argon)

Kevätoffensiivi eli Kaiserschlacht ensimmäisessä maailmansodassa alkoi, kun saksalaiset halusivat lyödä ympärysvallat ennen merkittävää amerikkalaisten joukkojen saapumista vuonna 1918. 60 divisioonaa oli vapautunut itärintamalta, kun Venäjä antautui. Alkoi operaatioiden sarja, hyökkäykset nimeltä Michael, Georgette, Gneisenau ja Blücher-Yorck seurasivat toisiaan. Aikaisempaa suurempaa etenemistä tapahtui, mutta ympärysvallat torjuivat silti nämä hyökkäykset. Eteneminen johtui rintaman todellisia oloja vastaamaan kehitetystä Hutier-taktiikasta, jossa ammuttiin säästeliäästi oikeisiin kohteisiin ja kevyet jalkaväkiryhmät hyökkäsivät nopeasti vastustajan heikkoihin kohteisiin.

Hyökkäykset kuluttivat pahoin Saksan armeijaa, kuudessa kuukaudessa Saksan armeijan vahvuus tipahti 5,1 miljoonasta 4,2 miljoonaan.

Operaatio Michael

21. maaliskuuta 1918 Saksa käynnisti hyökkäyksen, joka mursi muutamasta kohtaa liittoutuneiden linjat samana iltana. Kahden päivän jälkeen brittien 5. armeija vetäytyi. Saksalaisten taktiikka ei täysin vastannut Hutier-taktiikkaa ja Ludendorff kulutti saksalaisten voimia. 24. maaliskuuta Saksa aloitti hätäisen Operaatio Marsin brittien 3. armeijaa vastaan, ja se epäonnistui. 25. maaliskuuta Ludendorff päätti keskeyttää hyökkäyksen. Rautatieasema Amiens jäi liittoutuneille, ja Saksan valtaama maa oli pahoin kranaattikuoppien repimää ja vaikeakulkuista.

Briti menettivät 178 000 miestä, joista noin 70 000 jäin vangeiksi. Ranskalaiset menettivät 77 000 miestä. Saksalaiste menettivät noin 250 000 miestä.

Operaatio Georgette

Saksa päätti hyökätä Calais'n, Boulognen ja Dunkirkin alueella, joka oli muuttunut haavoittuvaksi, kun brittien joukot olivat siirtyneet puolustamaan Amiensia. Huhtikuun 4. päivänä alkoi Feuerwalze, Saksan kohdennettu tulivalmistelu. Portugalin joukkojen puolustus murtui, mutta viereiset brittien joukot taistelivat vastaan. Siitä huolimatta Saksan joukot etenivät vauhdilla, kunnes hyökkäys pysähtyi huoltovaikeuksiin ja molempien sivustojen vastaiskuihin. Molempien tappiot olivat noin 110 000 kuolleina ja haavoittuneina, siis yhtä tasaväkistä kuin Operaatio Michaelissa.

Operaatio Blücher-Yorck

Operaatio Blücher-York alkoi toukokuun 27. päivänä Soissonsin ja Rheimsin välissä. Se tunnetaan myös nimellä Aisnen kolmas taistelu. Ympärysvaltain tappiot kesäkuun 6. päivään asti olivat 137 000 miestä ja keskusvaltain 130 000. Saksan tulivalmistelu Feuerwalze luhisti nopeasti läntisten joukkojen puolustuksen muutamaa kohtaa lukuun ottamatta.

Kesäkuun 9. päivänä Saksa aloitti edellisen operaation laajennukseksi Operaatio Gneisenaun. Ranska sai saksalaisilta sotavangeilta tietoja operaatiosta ja järjesti puolustukseen syvyyttä. Tästä huolimatta Saksan hyökkäys menestyi hyvin, mutta Compiègnessa ranskalaiset pysäyttivät saksalaiset äkillisellä vastahyökkäyksellä. 35 000 ympärysvaltain ja 30 000 saksalaisten miestä haavoittui tai kuoli.

Aiheesta muualla

• Kaiserschlacht: The German Spring Offensive of 1918 Rememberance Trails. Comité Régional du Tourisme du Nord-Pas de Calais. Viitattu 10.11.2012.

Ensimmäinen maailmansota (1914–1918)

Osapuolet	Ympärysvallat – Keskusvallat
Sotatoimialueet	Länsirintama – Itärintama – Afrikan taistelut – Atlantin taistelut – Balkanin taistelut – Italian rintama – Lähi-idän taistelut
Tapahtumat	1914: Liègen taistelu – Tannenbergin taistelu – Hyökkäys Serbiaan – Marnejoen taistelu – Sarıkamışin taistelu – Suuri vetäytyminen – Ypresin ensimmäinen taistelu – Ypresin toinen taistelu – Aisnen ensimmäinen taistelu 1915: Arrasin ensimmäinen taistelu – Gallipolin taistelu – Serbian valloitus 1916: Verdunin taistelu – Sommen taistelu – Skagerrakin meritaistelu – Brusilovin hyökkäys – Romanian miehitys – Arabikapina 1917: Arrasin toinen taistelu – Passchendaelen taistelu – Bagdadin valtaus – Palestiinan valtaus – Kukkula 70 – Nivellen offensiivi – Aisnen toinen taistelu 1918: Aisnen kolmas taistelu – Kevätoffensiivi
Muuta	Ennen sotaa: Sarajevon laukaukset – Gavrilo Princip – Balkanin ruutitynnyri Sodan aikana: Asemasota – Näännytyssota – Taistelukaasu – Kilpajuoksu Atlantille – Zimmermann-sähke – Sukellusvene Sodan jälkeen: Reunavaltiot irtautuivat – Helmikuun vallankumous – Lokakuun vallankumous – Venäjän sisällissota ja Neuvostoliiton synty – Versailles’n rauha – Kansainliitto – Toinen maailmansota