Balkanin ruutitynnyri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Balkanin ruutitynnyrillä tarkoitetaan Balkanin niemimaalla vallitsevaa tulenarkaa tilannetta, joka on syntynyt siellä asuvien monien eri kansojen välisistä kiistoista. Näistä kiistoista on kehittynyt vakavia erimielisyyksiä ja sotia. Käsitteen keksi alun perin Saksan valtakunnankansleri Otto von Bismarck, vuoden 1878 Berliinin konferenssin jälkeen, kuvaamaan alueen epävakaata poliittista tilannetta. Bismarckin käsityksen mukaan seuraava sota tulisi alkamaan "jostain kirotun tyhmästä asiasta Balkanilla."

1800-luvulla Ottomaanien valtakunnan eli Turkin vallan heikkeneminen nostatti Balkanin kansoja kapinaan, ja johti useiden uusien valtioiden syntyyn. Alueen merkittävimmäksi maaksi nousi Serbia, joka suurvaltamenneisyytensä vuoksi havitteli Balkanin herruutta. Tilanteen syntymiseen vaikutti myös kahden vastakkaisen suurvallan Itävalta-Unkarin ja Venäjän intresseistä saavuttaa valta-asema alueella.

Balkanin ruutitynnyriksi kutsuttu tilanne päättyi varsinaisesti ensimmäisen maailmansodan syttymiseen. Serbiaktivisti Gavrilo Princip ampui Itävallan kruununperijän Franz Ferdinandin. Näihin nk. Sarajevon laukauksiin Itävalta vastasi arvovallan palauttamiseksi kovin ottein murhan taustalla toiminutta Serbiaa vastaan. Tästä syntynyt niin sanottu heinäkuun kriisi laajeni lopulta ensimmäiseksi maailmansodaksi, koska suurvaltojen liittoumien verkko veti mukaan yhä uusia valtioita, ja koska monet uskoivat hyötyvänsä sodasta.

Käsitettä on käytetty myöhemminkin kuvaamaan Balkanin sekasortoista tilannetta. 1990-luvulla etnisten riitojen repimän ja hajoavan Jugoslavian tilanteesta käytettiin vanhaa termiä.