Marnen taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Marnen taistelu
Osa länsirintamaa ensimmäisessä maailmansodassa
Marnen taistelun kartta
Marnen taistelun kartta
Päivämäärä:

5.12. syyskuuta 1914

Paikka:

Marne-joki lähellä Pariisia

Lopputulos:

Liittoutuneiden strategisesti merkittävä voitto

Osapuolet

Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Ranskan lippu Ranska

Saksan keisarikunnan lippu Saksan keisarikunta

Komentajat

Ranskan lippu Joseph Joffre
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu John French

Saksan keisarikunnan lippu Helmuth Johannes Ludwig von Moltke
Saksan keisarikunnan lippu Karl von Bülow
Saksan keisarikunnan lippu Alexander von Kluck

Vahvuudet

1 082 000[1]

900 000[2]

Tappiot

263 000 (joista 81 700 kuoli)

250 000 haavoittunutta tai kaatunutta

Ensimmäisen maailmansodan länsirintama
Saksan hyökkäys 1914 (Liege - 1. Marne) - Ympärysvaltojen vastahyökkäys (1. Aisne) - Kilpajuoksu Atlantille (Picardy - Artois - Flanders - 1.Arras - La Bassée - 1. Ypres) - Asemasota (2. Ypres - 1. Champagne - Somme - Verdun - 2. Arras - 3. Ypres) - Nivelle (2. Aisne) - Kaiserschlacht (Michael - Georgette - Blücher-Yorck) - Satapäiväinen offensiivi (Amiens - Arrasin kolmas - Meusen-Argon)

Ensimmäinen Marnen taistelu ensimmäisessä maailmansodassa 5.–12. syyskuuta 1914 pysäytti Pariisia kohti etenevät Saksan keisarikunnan joukot. Tässä ”Marnen ihmeessä” ranskalais-brittiläiset ympärysvaltain joukot voittivat kenraali Moltken johtamat saksalaiset.

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan kohti länttä suuntautunut eteneminen kääntyi koukkaukseksi kohti etelää, ja ympärysvaltojen joukot vetäytyivät Marnejoelle. Pariisin sotilaskuvernööri Joseph Simon Gallieni painosti Joseph Joffrea antamaan hyökkäyskäskyn Marnejoella pohjoiseen pysäyttääkseen etenevät saksalaiset, jonka hyökkäyskäskyn hän toteutti 4. syyskuuta 1914.[3] Saksalaisen kenraali Alexander von Kluckin päätös ajaa takaa etelää, Marnea kohti vetäytyvää Ranskan 6. armeijaa oli huono päätös, sillä se avasi 50 kilometrin levyisen aukon saksalaisten rintamaan. Ranskalaiset joukot ryntäsivät tähän vapaaseen tilaan. Saksan joukkojen komentaja Helmuth von Moltke sai hermoromahduksen aavistaessaan joukkojensa tuhoa, ja vetäytyi pois.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hannula J. O.: Maailmansodan historia I, Helsinki: Otava 1938.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maailmansodan historia I 1938: 136.
  2. Maailmansodan historia I 1938: 135–136.
  3. Maailmansodan historia I 1938: 130–131. (Lähteen mukaan hyökäyskäskyn ajankohdan päätti Joffre, joten kunnia voitosta kuuluu hänelle, vaikka toisen suuntaisiakin mielipiteitä on.)
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.