Marnen taistelu
| Marnen taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa länsirintamaa ensimmäisessä maailmansodassa | |||||||
|
|
|||||||
|
|||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
|
|
|||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
1 082 000[1] |
900 000[2] |
||||||
| Tappiot | |||||||
|
263 000 (joista 81 700 kuoli) |
250 000 haavoittunutta tai kaatunutta |
||||||
|
|||||||
Ensimmäinen Marnen taistelu ensimmäisessä maailmansodassa 5.–12. syyskuuta 1914 pysäytti Pariisia kohti etenevät Saksan keisarikunnan joukot. Tässä ”Marnen ihmeessä” ranskalais-brittiläiset ympärysvaltain joukot voittivat kenraali Moltken johtamat saksalaiset.
Taistelu [muokkaa]
Saksan kohti länttä suuntautunut eteneminen kääntyi koukkaukseksi kohti etelää, ja ympärysvaltojen joukot vetäytyivät Marnejoelle. Pariisin sotilaskuvernööri Joseph Simon Gallieni painosti Joseph Joffrea antamaan hyökkäyskäskyn Marnejoella pohjoiseen pysäyttääkseen etenevät saksalaiset, jonka hyökkäyskäskyn hän toteutti 4. syyskuuta 1914.[3] Saksalaisen kenraali Alexander von Kluckin päätös ajaa takaa etelää, Marnea kohti vetäytyvää Ranskan 6. armeijaa oli huono päätös, sillä se avasi 50 kilometrin levyisen aukon saksalaisten rintamaan. Ranskalaiset joukot ryntäsivät tähän vapaaseen tilaan. Saksan joukkojen komentaja Helmuth von Moltke sai hermoromahduksen aavistaessaan joukkojensa tuhoa, ja vetäytyi pois.
Lähteet [muokkaa]
- Hannula J. O.: Maailmansodan historia I, Helsinki: Otava 1938.
Sivulta puuttuu