Sarajevon laukaukset

Gavrilo Princip

Franz Ferdinand

Arkkiherttutar Sophie

Sarajavon laukaukset oli kesäkuussa 1914 tehty poliittinen salamurha, josta käynnistynyt tapahtumien ketju johti ensimmäisen maailmansodan alkamiseen kuukautta myöhemmin.

Serbialaisten tukema separatisti Gavrilo Princip ampui Itävallan miehittämässä, slaavien asuttamassa Bosniassa Itävallan kruununprinssi Ferdinandin 28. kesäkuuta 1914. Sarajevon laukaukset käynnistivät kriisin Itävallan ja Serbian välille, koska Princip kuului Nuori Bosnia -nimiseen serbien tukemaan salaseuraan.

Sarajevon laukausten taustaa

Serbiassa oli vuonna 1911 perustettu "Musta käsi" -järjestö (serbiaksi Црна рука, kroatiaksi Crna ruka). Tämän järjestön virallinen nimi oli "Yhdistyminen tai kuolema". Vuoteen 1914 mennessä seuraan oli liittynyt satoja jäseniä, kenties jopa 2500, jokuossa monia serbialaisia upseereita. Järjestö koulutti sissejä ja järjesti poliittisia murhia. Se organisoitui pieniksi soluiksi, joissa jokainen tunsi vain lähimmät miehensä. Seuraa johti kymmenen jäsenen komitea, jonka puheenjohtaja oli eversti Dragutin Dimitrijevic.

"Nuori Bosnia" (serbiaksi Млада Босна, kroaatiksi Mlada Bosna) oli bosnialainen radikaali järjestö, jonka tavoitteena oli vapauttaa Bosnia Itävalta-Unkarin vallasta. Gavrilo Princip liittyi siihen 1908, kun Bosnia liitettiin Itävalta-Unkariin. Hän pyrki Serbian armeijaan, mutta ei päässyt. Sen sijaan hänet värvättiin Mustaan käteen vuonna 1912.

Sarajevon laukaukset

Salamurhan tapahtumapaikka

Nuori bosnia -järjestöön kuuluva bosnialainen opiskelija Gavrilo Princip ampui Itävallan arkkiherttua Franz Ferdinandin ja hänen vaimonsa Sophien 28. kesäkuuta 1914 Sarajevossa.

Kun "Musta käsi" -järjestö sai tietää kruununprinssin vierailevan Sarajevossa, se alkoi suunnitella salamurhaa. Kolme nuorta bosnialaista koulutettiin ja varustettiin suorittamaan murha. Heillä oli tuberkuloosi, johon he tiesivät kuolevansa joka tapauksessa. Jokainen sai revolverin, kaksi pommia ja syanidikapselin, jolla heidän piti tehdä itsemurha iskun jälkeen.

Yksi kolmesta, Nedeljko Čabrinović yritti heittää pommin arkkiherttuan avoautoon, mutta se kimposi autosta ja tuhosi toisen auton, jonka matkustajat haavoittuivat vakavasti. Čabrinović pidätettiin. Jäljelle jäänyt autosaattue jatkoi ajoa eteenpäin kaupungintalolle viralliseen vastaanottotilaisuuteen, jossa vihainen Ferdinand keskeyttäen vastaanottotilaisuuden puheen totesi: "Me tulemme tänne ja ihmiset heittelevät pommeja päällemme."

Franz Ferdinand päätti vierailla pommin uhrien luona sairaalassa. Gavrilo Princip näki kahviossa ollessaan hämmästyksekseen arkkiherttuan ja tämän puolison autossa. Kuljettaja oli ajanut harhaan, ja alkoi hitaasti peruuttaa korjatakseen kääntymisensä väärälle kadulle.

Arkkiherttuan vuosimallia 1911 oleva Gräf & Stift Rois De Blougne tourer -merkkinen auto, joka on nykyään näytteillä Wienin Sotahistoriallisessa museossa.

Princip ampui molempia FN Browning M1910 -pistoolillaan kymmenen askeleen päästä. Ensimmäinen luoti osui Sophieta vatsaan, toinen Ferdinandia niskaan.

Ferdinandin viimeiset sanat puolisolleen olivat "Sophie kulta, älä kuole! Elä neljän lapsemme vuoksi!". Princip yritti ensin tappaa itsensä syanidilla, sitten aseella, jonka lähellä seisoneet ihmiset repivät hänen käsistään ennen laukausta.

Princip tuomittiin 20 vuodeksi vankilaan. Hän kuoli tuberkuloosiin vuonna 1918.. Mustan Käden johtaja Dragutin Dimitrijevic teloitettiin yhdessä kolmen toverinsa kanssa vuonna 1917.

Laukausten jälkeinen kriisi ja laajeneminen maailmansodaksi

Principin pidätys Sarajevossa juuri attentaatin aikana

Itävalta-Unkari vaati Principin ja muiden hankkeeseen osallistuneiden luovuttamista. Serbia kieltäytyi, ja Itävalta julisti sille sodan.

Franz Ferdinandin murhan aikana pitämä veren tahrima univormu esillä Wienin sotahistoriallisessa museossa

Lähteet

• Hannula J. O.: Maailmansodan historia I, Helsinki: Otava 1938.

Viitteet

Ensimmäinen maailmansota (1914–1918)

Osapuolet	Ympärysvallat – Keskusvallat
Sotatoimialueet	Länsirintama – Itärintama – Afrikan taistelut – Atlantin taistelut – Balkanin taistelut – Italian rintama – Lähi-idän taistelut
Tapahtumat	1914: Liègen taistelu – Tannenbergin taistelu – Hyökkäys Serbiaan – Marnejoen taistelu – Sarıkamışin taistelu – Suuri vetäytyminen – Ypresin ensimmäinen taistelu – Ypresin toinen taistelu – Aisnen ensimmäinen taistelu 1915: Arrasin ensimmäinen taistelu – Gallipolin taistelu – Serbian valloitus 1916: Verdunin taistelu – Sommen taistelu – Skagerrakin meritaistelu – Brusilovin hyökkäys – Romanian miehitys – Arabikapina 1917: Arrasin toinen taistelu – Passchendaelen taistelu – Bagdadin valtaus – Palestiinan valtaus – Kukkula 70 – Nivellen offensiivi – Aisnen toinen taistelu 1918: Aisnen kolmas taistelu – Kevätoffensiivi
Muuta	Ennen sotaa: Sarajevon laukaukset – Gavrilo Princip – Balkanin ruutitynnyri Sodan aikana: Asemasota – Näännytyssota – Taistelukaasu – Kilpajuoksu Atlantille – Zimmermann-sähke – Sukellusvene Sodan jälkeen: Reunavaltiot irtautuivat – Helmikuun vallankumous – Lokakuun vallankumous – Venäjän sisällissota ja Neuvostoliiton synty – Versailles’n rauha – Kansainliitto – Toinen maailmansota