Dragutin Dimitrijević

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dragutin Dimitrijević noin vuonna 1900.

Dragutin Dimitrijević (serb. Драгутин Димитријевић; 17. elokuuta 1876 Belgrad27. kesäkuuta 1917 Thessaloniki, Kreikka)[1] oli serbialainen upseeri ja tiedustelujohtaja, joka toimi kiihkokansallismielisen Musta käsi -salaseuran puheenjohtajana. Hänen yhteytensä 28. kesäkuuta 1914 Sarajevossa tapahtuneeseen Itävalta-Unkarin kruununprinssi Frans Ferdinandin salamurhaan johti ensimmäisen maailmansodan puhkeamiseen.

Dimitrijević kohosi jo hyvin nuorena upseerina Serbian yleisesikuntaan. Hän oli muiden upseerien mukana suunnittelemassa vuonna 1901 epäsuositun kuningas Aleksanteri I:n salamurhaa. Suunnitelma toteutettiin kesäkuussa 1903 ja siihen osallistuneet upseerit saivat pian Serbian armeijan johtoonsa. Dimitrijevićista tuli Serbian sotilasakatemian taktiikan professori ja vuonna 1913 hänet nimitettiin yleisesikunnan tiedusteluosaston johtajaksi.[1]

Dimitrijević oli vuonna 1911 perustetun Ujedinjenje ili Smrt (”Yhdistyminen tai kuolema”) -nimisen kansallismielisen salaseuran johtaja ja perustajajäsen. Järjestö tunnettiin paremmin nimellä Crna Ruka (”Musta käsi”) ja sen tavoitteena oli toteuttaa väkivaltaisia iskuja Suur-Serbian luomiseksi. Dimitrijević käytti järjestön johtajana salanimeä Apis eli ”pyhä härkä”. Serbinationalistien kiinnostuksen pääkohteena oli Itävalta-Unkarille kuuluneen Bosnian ”vapauttaminen” ja Dimitrijević uskoi arkkiherttua Frans Ferdinandin murhan palvelevan tätä tavoitetta. Hänen uskotaan olleen merkittävässä roolissa arkkiherttuan murhan suunnittelussa vuonna 1914. Serbian pääministeri Nikola Pašić sai kuulla suunnitelmasta ja yritti estää sen toteutumisen varoittamalla Itävalta-Unkarin hallitusta, mutta hänen varoitusviestiään ei ymmärretty.[1][2] Murhan toteutti lopulta bosnialainen serbiopiskelija Gavrilo Princip, joka oli Mustan käden jäsen. Koska attentaatilla oli salaseuran kautta yhteyksiä Serbian sotilasjohtoon, seurauksena oli Itävalta-Unkarin ja Serbian välinen selkkaus, joka johti edelleen maailmansodan syttymiseen.

Dimitrijević sai vielä 1916 ylennyksen everstiksi, mutta pian sen jälkeen pääministeri Pašić määräsi Musta käsi -järjestön lakkautettavaksi ja Dimitrijević pidätettiin.[1] Yhdessä viiden muun upseerin kanssa häntä syytettiin salaliitosta ja kaappaushankkeesta. Oikeudenkäynti pidettiin Thessalonikissa Kreikassa, jossa Serbian hallitus tuolloin toimi maanpaossa. Dimitrijevićia ja muita syytettiin sijaishallitsijana toimineen prinssi Aleksanterin salamurhan suunnittelusta, ei kuningas Aleksanterin murhasta vuonna 1903 tai Frans Ferdinandin vuonna 1914. Kolmen kuukauden oikeudenkäynnin jälkeen Dimitrijević todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuolemaan 18. kesäkuuta 1917. Hänet teloitettiin ampumalla kahdeksan päivää myöhemmin. Vuonna 1953 Belgradissa pidetyssä näytösoikeudenkäynnissä Dimitrijević kuitenkin julistettiin syyttömäksi.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Dragutin Dimitrijević (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 30.6.2013.
  2. World War I (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 30.6.2013.
  3. Vuosisatamme kronikka, s. 215. Gummerus, Helsinki 1987.