Aleksanteri I (Jugoslavia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aleksanteri I
Kralj aleksandar1.jpg
Jugoslavian kuningas
16. elokuuta 1921 – 9. lokakuuta 1934
Edeltäjä Pietari I
Seuraaja Pietari II
Tiedot
Syntynyt 16. joulukuuta 1888
Cetinje, Montenegro
Kuollut 9. lokakuuta 1934 (45 vuotta)
Marseille, Ranska
Puoliso Marie von Hohenzollern-Sigmaringen
Uskonto ortodoksi

Aleksanteri I (serb. Краљ Александар Карађорђевић; 16. joulukuuta 1888 Cetinje, Montenegro9. lokakuuta 1934 Marseille, Ranska) oli Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan (vuodesta 1929 Jugoslavian) kuningas vuosina 1921–1934 ja Karađorđevićien dynastian päämies. Hänen isänsä oli kuningas Pietari I.

Aleksanteri avioitui 8. heinäkuuta 1922 Marie von Hohenzollern-Sigmaringenin kanssa joka oli Romanian kuninkaan Ferdinand I:n tytär. Heillä oli kolme lasta: Pietari II, Tomislav Karađorđević ja Andrej Karađorđević.

Aleksanteri vietti lapsuutensa Montenegrossa, hänet oli koulutettu Genevessä. Hän kävi sotilaskoulua Pietarissa ja sittemmin Belgradissa. Aleksanteri ei ollut perheen esikoinen, vaan kruununperijä oli hänen veljensä prinssi Đorđe Karađorđević, joka julistettiin kuitenkin kyvyttömäksi hallitsemaan maata. Syynä olivat poliittiset tapahtumat etenkin serbien keskuudessa. Kahden skandaalin seurauksena prinssi Đorđe pakotettiin luovuttamaan perimys veljelleen.

Ensimmäisen Balkanin sodan (1912–1913) aikana Aleksanteri oli ensimmäisen armeijan komentaja. Hän voitti monia Kumanovon ja Bitolan taistelut ja toisen Balkanin sodan aikana vuonna 1913 Bregalnicassa.

Aleksanteri toimi komentajana ensimmäisessä maailmansodassa. Kuuluisassa Kolubaran taistelussa vuonna 1914 Jugoslavia voitti Itävalta-Unkarin armeijan ylivoimaisesti. 24. kesäkuuta 1914 hänestä tuli valtionhoitaja isänsä terveydentilan vuoksi.

Vuonna 1915 Serbian armeija hävisi monia taisteluita keskusvaltoja vastaan ja Aleksanterin piti vetäytyä Albanian kautta Korfun saarelle jossa suunniteltiin uusi strategia. Kun armeija oli saanut uusia aseita ja sen joukot olivat kunnossa ne palasivat takaisin sotimaan ja Thessalonikin rintamalla armeija löi vihollisensa vuonna 1918.

Kuninkaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1921 Aleksanterista tuli Serbian kuningas isänsä Pietari I:n jälkeen. Vuonna 1929 hän kumosi perustuslain ja keskitti vallan itselleen. Samassa yhteydessä maan nimi muutettiin Jugoslaviaksi.

Murha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri I:n murha

9. lokakuuta 1934 Aleksanteri saapui valtiovierailulle Marseilleen, Ranskaan. Ranskan ulkoministeri Louis Barthou tuli kuningasta vastaan satamaan. Kun heidän autonsa lähti satamasta kohtia keskustaa eräs mies astui esille ja ampui Aleksanterin ja ulkoministeri Barthou'n ja autonkuljettajan. Murhaaja oli bulgarialainen Vlado Tšernozemski, Makedonian vallankumousliikkeen johtajan, Ivan Mihailovin autonkuljettaja. Hän sai iskun ratsupoliisin miekasta ja kaatui maahan jolloin yleisö rupesi pieksemään häntä. Kun yleisö poistui poliisin käskystä, Tšernozemski oli kuollut.

Aleksanteri I:n murha oli ensimmäinen poliittinen murha, joka saatiin filmille. Kuvaaja seisoi vain muutaman metrin päässä murhapaikalta. Hän oli kuvannut koko vierailun aina satamasta lähtien.

Aleksanteri I haudattiin Pyhän Yrjön kirkkoon Belgradiin. Aleksanterin poika Pietari II oli vielä 11-vuotias. Aleksanterin serkusta Paulista tuli sijaishallisija kunnes Pietari täyttäisi 18 vuotta.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksanteri I (Jugoslavia).
Edeltäjä:
Pietari I
Jugoslavian kuningas
19211934
Seuraaja:
Pietari II