Cetinje

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Cetinje (Цетиње)
vaakuna
Cetinjen sijainti Montenegron kartalla
Sijainti 42°23′11″N, 18°55′30″E
Valtio Montenegro
Perustamisvuosi 1482
Väkiluku (2003)
- yhteensä
- kaupunki
- kunta

33 619
15 137
18 482
Pinta-ala 899 km²
Väestötiheys 37,4 as/km²
Korkeus
Pormestari Milovan Janković
Kotisivu Cetinjen sivut

Cetinje (Цетиње) on kaupunki ja kunta Montenegron eteläosassa. Se on myös Montenegron entinen pääkaupunki ja sijaitsee lähellä Lovćen nimistä vuorta, josta Montenegro on saanut nimensä.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Cetinjen alueella oli 33 619 asukasta, joista asui kaupungissa 15 137 ja kunnassa 18 482. Cetinjen asukkaista oli samana vuonna montenegrolaisia 90,67 prosenttia ja serbejä 4,61 prosenttia.

Cetinjen kaupungin väkiluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 14 088 (3. maaliskuuta 1981)
  • 15 946 (3. maaliskuuta 1991)
  • 15 137 (1. marraskuuta 2003)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cetinjen perustaminen liittyy 1400-luvun historialliseen, poliittiseen ja taloudelliseen taustaan. Ottomaanien valloitussodat pakottivat Zetan (Montenegron historiallinen edeltäjävaltio) hallitsijan Ivan Crnojevićin siirtämään maansa pääkaupungin linnoitetusta Žabljakista turvallisempaan paikkaan, ensin Obodiin vuonna 1475 ja pian sen jälkeen Lovćen-vuoren rinteelle. Cetinjen kentälle, jonne hän rakensi vuonna 1482 hovinsa ja pari vuotta tämän jälkeen luostarin. Nimen tämä uusi pääkaupunki sai kaupungin läpi virtaavasta Cetina -joesta. Cetinjen luostarista tuli Zetan metropoliitan asuipaikka. Tämän myötä Cetinjestä tuli sekä maallisen että hengellisen hallinnon keskus. Kaupungin perustajan Ivan Crnojevićin poika Đurađ Crnojević perusti kaupunkiin eteläisen slaavialueen ensimmäisen kirjapainon

Cetinjen nopea kehitys Crnojevićin dynastian alaisuudessa katkesi aivan 1400-luvun lopulla. Vuonna 1499 Ottomaanien valtakunta valloitti suurimman osan Zetan valtiosta. Vain vuoristoalue Crnojevićjoen ja Kotorinlahden välillä jäi itsenäiseksi ja sitä alettiin kutsua tämän jälkeen Montenegroksi.

Seuraavien kahden vuosisadan aikana Cetinjen kehitys pysähtyi. Kaupunki oli usein Venetsian ja Ottomaanien valtakunnan hyökkäysten alaiseksi. Tuona aikana muun muassa Cetinjen hallitsijan palatsi ja luostari tuhoutuivat. Kaupungin uusi kukoistus alkoi vuonna 1697, jolloin Danilo Petrović perusti Petrovićin dynastian.

Danilonin ja hänen seuraajiensa aika kului kuitenkin vapautussodissa ja maan yhtenäisyyden lujittamisessa, joten pääkaupungin aikaa pääkaupungin kehittämiselle ei juuri jäänyt. Vasta Petar I Petrović Njegošin valtakaudella alettiin pääkaupungin infrastuktuuria kehittää. Vuonna 1838 valmistui uusi kuninkaallinen palatsi nimeltään Biljarda. Kaupungin kasvaessa myös paljon muita uusia rakennuksia rakennettiin.

Montenegron itsenäisyys tunnustettiin virallisesti Berliinin kongressissa vuonna 1878, jonka jälkeen pääkaupunkiin rakennettiin useita lähetystörakennuksia Euroopan valtiolle, muun muassa Ranskalle, Venäjälle, Englannille, Italialle ja Itävalta-Unkarille. Ruhtinas (myöhemmin kuningas) Nikola I Petrovićin valtakaudella pääkaupungin rakentaminen jatkui muun muassa rakentamalla useita julkisia rakennuksia, kuten kaupungin ensimmäinen hotelli Lokanda, uusi kuninkaallinen palatsi, tyttökoulu ja sairaala. Vuoden 1910, jolloin Montenegrosta tuli kuningaskunta, jälkeen rakennettiin valtiovallan symboli hallitusrakennus.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Montenegro liitettiin Jugoslavian kuningaskuntaan ja Cetinje ei ollut enää valtiollinen pääkaupunki. Tosin siitä tuli Zeta-nimisen hallintoalueen pääkaupunki. Kun toisen maailmansodan jälkeen Jugoslaviasta tuli sosialistinen valtio, perustettiin Montenegron sosialistinen tasavalta, jonka pääkaupungiksi tuli Titograd (Podgorican tuolloinen nimi).

Turismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen Cetinje ei noussut turistien suosioon pitkään aikaan. Kaupunkia kehitettiinkin tuolloin teollisuuskaupungin suuntaan, perustamalla muun muassa kenkä ja makeisteollisuutta. Nämä tehtaat lopettivat toimintansa kommunismin romahduksen myötä. Tämän jälkeen Cetinjeä alettiin markkinoida taas turistikaupunkina. Turisteja kaupunkiin houkuttelevat ennen kaikkea Montenegron vaiheikas historia.

Turistikohteita ovat muun muassa Cetinjen luostari, Vlaškan kirkko (1450), entinen kuninkaallinen palatsi Biljarda, useat museot, Zetskin kuninkaallinen teatteri sekä useat upeat entiset ulkomaiden lähetystöt.

Yksityistämisen ja joidenkin hallinnonosien siirtäminen Podgoricasta Cetinjeen odotetaan vaikuttavan Cetinjen toipumiseen ja nousemiseen Montenegron merkittävien turistikohteiden joukkoon.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cetinje sijaitsee Budvasta Podgoricaan johtavan kaksikaistaisen moottoritien varrella. Kumpaankin kaupunkiin on noin 30 kilometrin matka. Cetinjestä johtaa myös vanha tie Kotoriin. Tivatin lentokentälle on matkaa 50 kilometriä ja Podgorican lentokentälle puolestaan 55 kilometriä.