Salamurha

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Salamurhaaja” ohjaa tänne. Se voi tarkoittaa myös Charles Bronsonin elokuvaa.
Presidentti Abraham Lincoln salamurhattiin vuonna 1865

Salamurha on poliittisista syistä tehty murha, jonka tekijä pyrkii pysymään salassa.[1] Muun muassa englannin ja ranskan kielissä salamurhaajaa tarkoittava termi assassin juontuu historiallisista islamilaisista salamurhaajista assassiineistä, joiden nimi tarkoittaa arabian kielellä hashiksen syöjää tai käyttäjää.[2][3]

Ensimmäinen tunnettu kirjallinen käyttö sanalle ”assassination” on William Shakespearen näytelmässä Macbeth vuodelta 1605.[4][5]

Salamurhat ovat yksi vanhimmista politiikan välineistä. Rooman valtakunnan loppuvaiheissa salamurhista tuli vähitellen hyväksytty keino parantaa omaa asemaansa tai vaikuttaa politiikan kulkuun. Renessanssin myötä salamurhia alettiin taas pitää hyväksyttävinä tyrannin poistamiseksi asemastaan. Venäjällä viisi keisaria murhattiin alle 200 vuoden aikana. Itsevaltainen asema ei kuitenkaan ollut edellytys salamurhaajan tähtäimeen joutumiseksi: esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Abraham Lincoln salamurhattiin.

Kylmän sodan aikana salamurhien määrä lähti taas kasvuun, nyt valtioiden tekeminä.lähde? Neuvostoliitto metsästi korkean profiilin loikkareita, Yhdysvallat väärään leiriin ajautuneita Etelä-Amerikan johtajia. Israelin Mossad puolestaan salamurhasi monia palestiinalaisjohtajia Euroopan eri maissa.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen salamurhat eivät ole loppuneet, ja niitä tehdään tai yritetään useimmin poliittisesti epävakailla alueilla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0. Hakusana salamurha. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2007.
  2. Oxford Dictionary of English, s. 94
  3. http://www.etymonline.com/index.php?search=assassin&searchmode=none
  4. "Assassination." Oxford English Dictionary. Oxford University Press, second edition, 1989
  5. Inventing English: A Portable History of the Language, Seth Lerer, 2007