Maximilian von Prittwitz

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Max von Prittwitz

Maximilian von Prittwitz und Gaffron (27. marraskuuta 1848 Bernstadt, Sleesia29. maaliskuuta 1917 Berliini)[1][2] oli saksalainen kenraali, joka toimi hetken aikaa komentajana aivan ensimmäisen maailmansodan alussa.

Prittwitzit olivat vanha sleesialainen sotilassuku, johon oli kuulunut useita Preussin armeijan kenraaleita.[3] Max von Prittwitz aloitti uransa upseerina jalkaväessä vuonna 1866. Hänestä tuli 1894 eversti, 1896 rykmentinkomentaja, 1898 kenraalimajuri ja prikaatinkomentaja, 1901 kenraaliluutnantti ja divisioonankomentaja sekä 1906 jalkaväenkenraali ja armeijakunnan komentaja. Vuonna 1913 hänet ylennettiin kenraalieverstiksi ja nimitettiin sotilastarkastajaksi.[1]

Maailmansodan puhjettua elokuussa 1914 Prittwitz nimitettiin Itä-Preussiin sijoitetun kahdeksannen armeijan komentajaksi, tehtävänään torjua Venäjän odotettavissa ollut hyökkäys. Kärsittyään tappion Gumbinnenin taistelussa 19.–20. elokuuta hän pelkäsi jäävänsä Venäjän ensimmäisen ja toisen armeijan saartamaksi, sillä niillä oli yhteensä nelinkertainen ylivoima hänen joukkoihinsa nähden. Tämän vuoksi hän määräsi armeijansa perääntymään Veikselin länsipuolelle ja jättämään siten koko Itä-Preussin venäläisille. Pääesikunnan päällikkö Helmuth von Moltke ei hyväksynyt tätä, joten Prittwitz korvattiin jo 22. elokuuta Paul von Hindenburgilla ja hänen antamansa perääntymiskäsky peruttiin.[2][1] Prittwitz ei enää tämän jälkeen toiminut komentajana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nordisk familjebok, täydennysosa (1925), s. 1160–1161 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 12.1.2014.
  2. a b Maximilian von Prittwitz (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 12.1.2014.
  3. Nordisk familjebok (1915), s. 300–301 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 12.1.2014.