Tsushiman meritaistelu

Tsushiman meritaistelu
Osa Venäjän–Japanin sotaa
Amiraali Tōgō Mikasan komentosillalla
Päivämäärä: 27. – 28. toukokuuta 1905 Paikka: Tsushimansalmi Koreansalmen itäosassa Lopputulos: Japanin ratkaiseva voitto
Osapuolet
Venäjä	Japani
Komentajat
Amiraali Zinovi Petrovitš Rožestvenski	Amiraali Heihachirō Tōgō
Vahvuudet
8 taistelulaivaa 3 rannikkopanssarilaivaa 6 risteilijää 9 hävittäjää 2 vanhaa panssarifregattia	4 taistelulaivaa 8 panssariristeilijää 12 panssarikansiristeilijää 65 torpedovenettä ja hävittäjää
Tappiot
18 uponnutta ja 6 vallattua sotalaivaa 4 380 kaatunutta 5 917 haavoittunutta	3 uponnutta torpedovenettä 117 kaatunutta 583 haavoittunutta
Venäjän–Japanin sodan taistelut Port Arthur – Tšemulpo – Yalu-joki – Nanshan – Te-li-Ssu – Motienin sola – Dashiqiao – Port Arthur (piiritys) – Hsimucheng – Keltainenmeri – Ulsan – Liaoyang – Shaho – Sandepu – Mukden – Tsushima

Tsushiman meritaistelu liittyy Venäjän–Japanin sotaan sen ratkaisevana taisteluna. Se käytiin Venäjän ja Japanin laivastojen välillä 27. toukokuuta – 28. toukokuuta 1905, kun Venäjän Itämeren laivaston alukset olivat kierrettyään Afrikan Hyväntoivonniemen ja Intian valtameren kautta saapuneet Korean ja Japanin väliseen Tsushiman salmeen. Itämeren laivaston alukset lähetettiin Port Arthurin laivastotukikohtaan saarroksiin jääneiden Tyynenmeren laivaston alusten tueksi. Port Arthur ehti kukistua ennen kuin Itämeren laivasto pääsi perille.

Venäjän laivasto, joka käsitti kaikkiaan 38 alusta ja yli 15 000 henkeä, menetti taistelussa uponneina seitsemän ja antautuneina neljä suurta alusta ja Japanin laivasto vain kolme torpedovenettä, 117 kaatunutta ja 583 haavoittunutta.

Tiedustelu ja radioliikenne taistelussa

Tsushiman meritaistelu 1905 sisälsi tulevan elektronisen sodankäynnin elementtejä. Saksalainen yritys Slaby-Arco toimitti venäläisiin laivoihin langattomat lennättimet. Ne olivat jokseenkin käyttökelvottomat, jopa lyhyillä etäisyyksillä. Kaikissa japanilaisissa laivoissa oli hyvin toimivat Marconi-asemat. Venäläisillä oli käytössä ensimmäinen elektronisesti erikoisvarusteltu alus, risteilijä Ural, jonka radio oli kuitenkin täysin ala-arvoinen.

Venäläiset käyttivät radiohiljaisuutta päästäkseen kapeikon läpi huomaamatta, mutta kolonnan viimeisinä kulkevat sairaala-alukset pitivät yöllä kaikki valonsa päällä ja tulivat näin paljastaneeksi venäläiset.

Tieto venäläisten läpimurtoyrityksestä välitettiin radiolla partioivalta japanilaisalukselta. Pian radioviestit venäläisen laivaston sijainnista siirtyivät laivalta toiselle. Olisi ollut mahdollista häiritä ensimmäisiä sanomia ja viivästyttää japanilaisten vastatoimia kriittisellä hetkellä. Radiohiljaisuuden murtaminen oli kuitenkin psykologisesti liian vaikea päätös venäläiselle amiraalille. Häirintään ei ryhdytty edes silloin, kun venäläiset olivat varmoja, että heidät oli havaittu.

Tsushiman meritaistelu ja Suomi

Tsushiman meritaistelu oli Venäjän–Japanin sodan ratkaisutaistelu. Hävitty sota ja yleinen tyytymättömyys synnyttivät levottomuuksia ympäri keisarikuntaa ja nämä levottomuudet levisivät myös Suomeen syksyllä 1905. Venäjä menetti Itämeren laivastonsa Tsushimassa, ja pääkaupunki Pietari jäi ilman hyvää meripuolustusta. Tämä muutti Suomen etelärannikon strategisen merkityksen Venäjälle.

Ennen Tsushimaa Venäjän Itämeren strategia perustui Libaun (nykyisin Latvian Liepaja) tukeutuvaan Itämeren laivastoon. Laivaston tuhouduttua Venäjän suunnitelman mukaan Suomenlahti suljettaisiin voimakkaalla rannikkotykistöllä Porkkalan ja Tallinnan välillä. Helsinki linnoitettaisiin maa/meri-tukikohdaksi. Tämän seurauksena itsenäistyneelle Suomelle jäi ensimmäisen maailmansodan jälkeen erityisen voimakas rannikkotykistö. Suomen rannikkotykistö ja maalinnoitukset Helsingin alueella olivat alun perin tarkoitettu itse asiassa yhden suurimman eurooppalaisen suurvallan pääkaupungin meripuolustukseen.

Alukset

Tsushiman salmi (Tsu Shima Strait)

Venäjän laivasto

• Borodino-luokan taistelulaiva Knjaz Suvorov (vara-amiraali Rožestvenskin lippulaiva) (upotettiin)
• Borodino-luokan taistelulaiva Imperator Aleksandr III [1] (upotettiin)
• Borodino-luokan taistelulaiva Borodino [2] (upotettiin)
• Borodino-luokan taistelulaiva Orel (antautui ja liitettiin Japanin laivastoon nimellä Iwami)

• Peresvet-luokan taistelulaiva Osljabja (kontra-amiraali paroni Fölkersamin lippulaiva) (upotettiin)
• Sisoi Veliki-luokan taistelulaiva Sisoi Veliki (upotettiin)
• Navarin-luokan taistelulaiva Navarin (upotettiin)
• Amiraali Nahimov-luokan panssariristeilijä Admiral Nahimov [3](upotettiin)

• Keisari Aleksanteri II-luokan taistelulaiva Imperator Nikolai I [4](kontra-amiraali Nebogatovin lippulaiva) (vaurioitui/antautui)
• Amiraali Ushakov-luokan rannikkopanssarilaiva General-Admiral Apraksin (antautui)
• Amiraali Ushakov-luokan rannikkopanssarilaiva Admiral Senjavin [5](antautui)
• Amiraali Ushakov-luokan rannikkopanssarilaiva Admiral Ušakov [6](upotettiin)
• Izumrud-luokan risteilijä Žemtšug (internoitiin Manilassa)
• Izumrud-luokan risteilijä Izumrud (venäläiset upottivat aluksen)

• Bogatyr-luokan risteilijä Oleg (kontra-amiraali Enqvistin lippulaiva) (vaurioitui/internoitiin Manilassa)
• Pallada-luokan risteilijä Aurora (vaurioitui/internoitiin Manilassa)
• Dmitri Donskoi-luokan panssarifregatti Dmitri Donskoi (venäläiset upottivat aluksen)
• Vladimir Monomah-luokan panssarifregatti Vladimir Monomah (vaurioitui, upposi myöhemmin)

• Svetlana-luokan aseistettu jahti Svetlana (kommodori Šeinin johtoalus)
  • (upotettiin 28.5. 11:06 Chukpjonginlahdella)
• Keisarinna Maria Theresia-luokan apuristeilijä Ural (upposi)

• Boiki-luokan hävittäjä Bedovyi (antautui)
• Boiki-luokan hävittäjä Buinyi [7] (venäläiset upottivat aluksen)
• Boiki-luokan hävittäjä Bravyi (selvisi Vladivostokiin)
• Boiki-luokan hävittäjä Bystryi (venäläiset upottivat aluksen)

• Boiki-luokan hävittäjä Blestjaštšii (upotettiin)
• Boiki-luokan hävittäjä Bezupretšnyi (upotettiin)
• Boiki-luokan hävittäjä Bodryi (internoitiin Shanghaissa)
• Boiki-luokan hävittäjä Gromkii (upotettiin)
• Boiki-luokan hävittäjä Groznyi (selvisi Vladivostokiin)

• Almaz-luokan aseistettu jahti Almaz (kapteeni Radlovin johtoalus) [8] (selvisi Vladivostokiin kahden hävittäjän kanssa)
• Comte-luokan kuljetuslaiva Anadir (purjehti yksin takaisin Madagaskarille)
• Belgia-luokan kuljetuslaiva Irtyš (upotettiin)
• Kamtšatka-luokan työpajalaiva Kamtšatka
• Korea-luokan kuljetuslaiva Koreija (internoitiin Shanghaissa)
• Verein-luokan hinaaja Rus (upotettiin)
• Zwartezee-luokan hinaaja Svir (perääntyi Shanghaihin)
• Sairaalalaiva Orel [9] (kaapatttiin)
• Sairaalalaiva Kostroma (kaapattiin ja vapautettiin myöhemmin)

Japanin laivasto (suuret laivat)

Japanilainen taistelulaiva Mikasa, amiraali Tōgōn lippulaiva, Yokosukassa, Japanissa vuonna 2004.

• Mikasa (amiraali Heihachirō Tōgōn lippulaiva, vaurioitui)
• Shikishima (vaurioitui)
• Fuji (vaurioitui)
• Asahi
• Kasuga
• Nisshin (vaurioitui)
• Kasagi (kontra-amiraali Dewan lippulaiva)
• Chitose
• Otowa
• Niitaka
• Idzumo (kontra-amiraali Kamimuran lippulaiva, vaurioitui)
• Azuma
• Tokiwa (vaurioitui erittäin lievästi)
• Yakumo (vaurioitui)
• Asama (vaurioitui)
• Iwate (vaurioitui)
• Naniwa (kontra-amiraali Uriun lippulaiva)
• Takachiro
• Akashi
• Tsushima
• Itsushima
• Chin Yen
• Matsushima
• Hashidate

Lähteet

• Thiess, Frank: TSUSHIMA; Karisto, 1937
• Novikov-Priboi, A: Tsushima: Venäjän laivaston tuho Tsushiman saaren luona v. 1905 mukanaolleen kertomana; venäläisen alkuteoksen suppeammasta painoksesta suomentanut Väinö Joensuu
• Fagerholm, Bengt: TSUSHIMA, Erään sodan loppunäytös, Helsinki 2010