Liepāja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Liepāja
Liepaja view.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Liepāja

Koordinaatit: 56°31′N, 21°00′EKoordinaatit: 56°31′N, 21°00′E

Valtio Latvia
Perustettu 1253
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Uldis Sesks
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 60,4 km²
Väkiluku (2011)  ([1]) 76 731
 – Tiheys   as./km²

Liepāja (saks. Libau, ven. Лиепая) on satamakaupunki ja Latvian kolmanneksi suuri kaupunki. Sen väkiluku oli 76 731 asukasta (väestönlaskenta 2011).[1] Kaupungin kauppasatama on Riian ja Ventspilsin jälkeen Latvian kolmanneksi suurin ja käytännössä jäätön ympäri vuoden.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[2][3]

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itämeren rannikolla Kuurinmaalla sijaitseva kaupunki mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kerran vuonna 1253. Kalparitaristo perusti Saksalaisen ritarikunnan rajamaille siirtokunnan ja antoi sille nimen Libau vuonna 1263. Liepāja-nimi otettiin käyttöön vuonna 1560.lähde?

Keskiajalla kauppapaikka tunnettiin latinankielisellä nimellä Liva Portus.[4] Kuurinmaan kreivi Friedrich Kettler hankki Liepājalle kaupunginoikeudet Puolan kuninkaalta Sigismund III Vaasalta vuonna 1625.

Venäjän keisarikunnan osana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liepāja ja Kuurinmaa luovutettiin Venäjän keisarikunnalle vuonna 1795 Puolan kolmannen jaon yhteydessä. 1800-luvulla Liepājasta (ven. Либава, Libava) tuli Venäjän Baltian alueen tärkein satamakaupunki. Vuonna 1840 tämän Kuurinmaan kuvernementtiin kuuluneen kaupungin väkiluku oli 10 992 henkeä.[5]

Liepājan ja Romnyn (Ukrainan Sumyn alue) välinen rautatie avattiin vuonna 1879, rakennettiin Liepājan rautatieasema. Merkittävä osuus Venäjän viennistä kulki Liepājan läpi. Vuonna 1900 määrä oli seitsemän prosenttia koko Venäjän viennistä. Kaupunki kasvoi. Vuonna 1906 avattiin suora laivayhteys Yhdysvaltoihin, ja yli 40 000 siirtolaista kulki vuodessa Liepājan kautta Yhdysvaltoihin.lähde?

Vuonna 1913 noin 1783 laivaa vieraili Liepājan satamassa, ja arviolta 1 548 119 tonnia rahtia kulki sataman kautta Venäjälle.

Jääkäripataljoona 27 saapuu paraatista valakaupungissaan kesällä 1917.

Ensimmäisen itsenäisyyden aika ja hetki pääkaupunkina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latvian ensimmäisen itsenäisyyden aikana Liepāja toimi pääkaupunkina puoli vuotta, koska väliaikaishallitus oli paennut laivalla Riiasta. Liepāja on varuskunta- ja valakaupunkina läheisesti kytköksissä Suomen jääkäriliikkeen historiaan. Suomalaisten jääkärien muistolaatta on Pyhän Kolminaisuuden kirkossa.

Toinen maailmansota ja juutalaisten kohtalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan vallan aikana kaupungissa leimattu postimerkki

Toisen maailmansodan aikana kaupunki oli vuorollaan Neuvostoliiton ja Saksan joukkojen miehittämä.

Pääartikkeli: Liepājan joukkomurhat

Aikoinaan Liepāja (jidd. ליבאַװע) oli merkittävä juutalaiskeskus, jossa asui ennen toista maailmansotaa yli seitsemän tuhatta juutalaista. Lähes koko yhteisö tuhottiin kaupungin jouduttua saksalaisten joukkojen haltuun 29. kesäkuuta 1941. Suurin joukkosurma tapahtui kaupungin ulkopuolella Šķēden dyyneillä joulukuun puolivälissä 1941, jolloin Einsatzgruppe A ja Latvian poliisi teloittivat yli 2 700 juutalaista ja muuta kolmen päivän aikana. Loputkin siirrettiin sodan loppuvaiheissa tuhoamisleireille Auschwitziin ja Stutthofiin.[6]

Kaupungissa oli sodan päättyessä vain kourallinen juutalaisia[7], eikä heidän ennen sotia kukoistanut kulttuurinsa ole sittemmin koskaan toipunut holokaustista.

Neuvostovuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliiton liitettyä Latvian itseensä noin 1 000 ihmisiä karkotettiin Siperiaan, ja monet pakenivat Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Länsi-Eurooppaan. Neuvostomiehityksen aikana Liepāja oli suljettu kaupunki, jonne pääsi vain kulkuluvalla. Neuvostoarmeija perusti Liepājaan Baltian laivaston päätukikohdan ja kaupunki suljettiin täysin yleisöltä 1960-luvun lopulla. Koko kaupunki oli sotilasaluetta, ja 26 tuhatta armeijan henkilökuntaan kuuluvaa asui siellä.lähde?

Itsenäisen Liettuan osana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latvian itsenäistyttyä 1991 alkoi Liepāja avautua ja kehittyä, ja kaupungin ennen sotaa vilkas kauppasatama avattiin jälleen. Viimeiset venäläiset joukot lähtivät 1994, ja 1997 Liepājassa avattiin verotuksellisin keinoin erikoiskohdeltu vapaakauppavyöhyke. Entinen Puna-armeijan sotilastukikohta Karosta on nykyään avoinna yleisölle.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1840[5] 1897[8] 1939[3] 1959[9] 1970[10] 1979[11] 1989[12] 2000[13] 2011[1]
Väkiluku &&&&&&&&&&010992.&&&&0010 992 &&&&&&&&&&064489.&&&&0064 489 &&&&&&&&&&053000.&&&&0053 000 &&&&&&&&&&071464.&&&&0071 464 &&&&&&&&&&092884.&&&&0092 884 &&&&&&&&&0107663.&&&&00107 663 &&&&&&&&&0114462.&&&&00114 462 &&&&&&&&&&089448.&&&&0089 448 &&&&&&&&&&076731.&&&&0076 731

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Available tables on Final results of the Population and Housing Census 2011 (Latvian väestönlaskenta 2011. Tietokanta 18.01.2012. Websivulta voi valuita haluamansa taulukot.) csb.gov.lv. Viitattu 2013-05-03. (englanniksi)
  2. Liepaja (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  3. a b Liepaja (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  4. Encyclopaedia of Jewish Communities Latvia and Estonia Viitattu 8.1.2010
  5. a b Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaupunki löytyy julkaisun sivulta 18/41 otsikon Kurljandskaja gubernija (Kuurinmaan kuvernementti) yhteydestä nimellä Libava.) Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  6. Liepāja Jews 1941–1945 Viitattu 6.1.2010
  7. Yad Vashem, The Righteous Among the Nations: Liepāja Viitattu 6.1.2010
  8. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Kurljandskaja gubernija. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Kuurinmaan kuvernementti, kaupungin nimenä Libava.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  12. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  13. 2000 Round of Population and Housing Censuses in Estonia, Latvia and Lithuania (Yhteistilasto Baltian maiden väestönlaskennasta 2000. Daugavpilsin väkiluku sivuilla 61/64.) csb.gov.lv. Viitattu 2013-05-03. (englanniksi)
Kaupungin satama- ja teollisuusaluetta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]