Itämeren laivasto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Itämeren laivasto[1][2] (ven. Балтийский флот, Baltijski flot) on Venäjän laivaston Itämerelle sijoitettu osa. Laivaston esikunta on Kaliningradissa ja tukikohdat Baltijskissa Kaliningradin alueella Itämeren kaakkoisrannikolla ja Kronstadt Suomenlahden perukassa Retusaaressa.[3] Kronstadtin tukikohdan aluksista osa on sijoitettu Kronstadtin eteläpuolella sijaitsevaan Lomonosovin satamaan.[4]

Venäjän Itämeren laivaston pääsatamat
Itämeren laivaston aluksia 2011-07-05 presidentti Dimitri Medvedevin Baltijskin vierailun yhteydessä
Itämeren laivaston aluksia Baltijskin satamassa
Itämeren laivaston vaatetuksessa käytetty joukko-osastotunnus (hihamerkki)
Itämeren laivaston aluksia Kronstadtin sotasatamassa

Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Itämeren-laivastoon kuului noin sata erityyppistä alusta.

Sukellusveneet
  • 1 Lada-luokan sukellusvene
  • 2 Kilo-luokan sukellusvenettä
Hävittäjät ja fregatit
  • 2 Sovremennyi-luokan hävittäjää
  • 1 Neustrashimyi-luokan fregatti
  • 2 tai 3 Krivak-luokan fregattia
Korvetit
  • 1 Steregushchy-luokan korvetti
  • 5 Nanuchka-luokan korvettia
  • 8 Parchim-luokan korvettia
Maihinnousualukset
  • 4 Ropuclu luokan maihinnousu venettä
Partioveneet
  • 10 Tental-luokan korvettia
  • 4 Pauk luokan korvettia
Miinanraivaajat
  • 5 Sonia-luokan miinanraivajaa
  • 1 Natya-luokan minnanraivajaa
  • 6 Lida -luokan miinanraivajaa
Laivaston ilmavoimat
  • 112 lentokonetta[5]

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itämeren laivaston komentaja Viktor Tširkov tervehtii ylipäällikköään, presidentti Dimitri Medvedeviä 2011-07-05 Baltijskissa

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän keisarikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän duuma vahvisti gregoriaanisen kalenterin mukaan 14. marraskuuta 1696 Venäjän keisarikunnan laivaston perustamisen. Laivasto jakautui kahtia Itämerelle ja Asovanmerelle sijoitettuihin osastoihin. Itämeren laivaston telakat sijaitsivat Pietarin ympäristössä.

Laivasto saavutti ensimmäisen merkittävän voittonsa Riilahden meritaistelussa vuonna 1714.[6] Sen merkittävä tappio oli Ruotsinsalmen II meritaistelu Kustaa III:n sodan aikana vuonna 1790, jolloin suuri osa laivastosta tuhoutui.

Laivasto osallistui Venäjän–Japanin sotaan tuhoisin seurauksin. Syyskuussa 1904 laivue, johon kuului suurin osa laivaston taistelu- ja panssarilaivoista lähti kiertämään Euraasian mannerta. Saavuttuaan Korean vesille laivue tuhoutui täydellisesti Tsushiman meritaistelussa.

Itämerenlaivaston toisen linjalaivaprikaatin taistelulaivat Andrei Pervozvannyi, Imperator Pavel I, Tsesarevitš ja Slava redillä Helsingissä vuosien 1914 ja 1915 vaihteessa.

Itämeren laivastolla oli tukikohdat Suomen suuriruhtinaskunnassa Helsingissä, Suomenlinnassa ja Katajanokalla. Laivaston toisen taistelulaivaosaston tukikohta oli pääasiallisesti Helsingissä. Suomessa toimi myös Suomen meriekipaasi. Ensimmäisen maailmansodan aikana laivaston yhteydessä toimi brittiläinen sukellusvenelaivue, jonka alukset upotettiin Helsingin edustalle Harmajan matalikolle keväällä 1918 Suomen sisällissotaaan osallistuvan Saksan Itämeren-divisioonan lähestyessä Helsinkiä.

Neuvostoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Okjabrskaja revoljutsija

Talvisodan aikana joulu–tammikuussa 1939–1940 laivaston taistelulaivat Oktjabrskaja revoljutsija ja Marat hyökkäsivät Saarenpään linnaketta vastaan Koivistolla onnistumatta kuitenkaan tuhoamaan sitä.

Laivaston merkittävimpiin operaatioihin kuuluivat Tallinnan evakuointi etenevien saksalaisten edeltä, Hangon evakuointi ja Leningradin ja Kronstadtin puolustus. Sodan aikana laivasto oli saarrettu Suomenlahden perukkaan miinakentillä ja sukellusveneverkoilla. Suomen solmittua aselevon 1944 laivaston sukellusveneet pääsivät operoimaan Itämerellä käyttäen tukikohtanaan muun muassa Turkualähde? ja tekivät muutamia merkittäviä upotuksia kuten Wilhelm Gustloff, General von Steuben ja Goya. Upotusten sotilaallista arvoa himmentää se, että kaikki olivat pakolaisia ja haavoittuneita sotilaita täyteen lastattuja aseettomia kauppalaivoja – Steuben jopa kansainvälisin tunnuksin merkitty sairaalalaiva.

Toisen maailmansodan jälkeen laivasto jaettiin kahteen laivastoon, 4. punalippuinen Itämeren laivasto ja 8. punalippuinen Itämeren laivasto. Varustelua kuitenkin vähennettiin ja yksiköt yhdistettiin jälleen joulukuussa 1955. 7. toukokuuta 1965 laivasto sai toisen punalipun kunniamerkin ja jolloin se sai nimen ”Kahdesti punalippuinen Itämeren laivasto” (ven. Дважды Краснознамённый Балтийский флот).

Laivaston päätarkoituksena oli kylmän sodan aikana valmistautua Puolan ja Saksan demokraattisen tasavallan laivastojen kanssa maihinnousuihin Tanskan ja Länsi-Saksan rannikoille. Puolueeton Ruotsi syytti myös useaan kertaan Neuvostoliittoa sukellusveneiden kulusta sen aluevesillä, mikä johti valtioiden välien heikkenemiseen. Epäilyt saivat vahvistusta, kun sukellusvene U 137 ajoi karille Ruotsin aluevesillä lähellä Karlskronan tukikohtaa lokakuussa 1981. Myöhemmin kuitenkin epäiltiin myös sitä, että pääosan sukellusveneiden aiheuttamista aluevesien loukkauksista olisi ollut Yhdysvaltain laivaston sukellusveneiden tekemiä, minkä tarkoituksena oli rohkaista Ruotsin silloista hallitusta tehostamaan sukellusvenetorjuntaansa. Ulkopoliittisesti puolueeton Ruotsi ja Yhdysvallat olivat solmineet 1960 salaisen puolustussopimuksen, joka mahdollisti yhdysvaltalaisten hyökkäyssukellusveneiden sijoittamisen sukellusveneille matalan Itämeren Gotlannin länsipuolella olevaan syvänteeseen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tykit korvasivat pohjaan ammutun Itämeren laivaston, Helsingin Sanomat, 21.3.2008
  2. Rannikkolinnoitukset
  3. Baltic Fleet - Federation of American Scientists
  4. Shema porta Lomonosov Administratsija morskogo porta Bolšoi port Sankt-Peterburg, pasp.ru. Viitattu 30.9.2012. (venäjäksi)
  5. .Globalsecurity.org
  6. Riilahden meritaistelu, ven. Гангутское сражение, Gangutskoje sraženije, "Hankoniemen taistelu". Taistelusta alkaen laivastossa on yleensä aina ollut taistelun mukaan nimetty laiva Gangut.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itämeren laivasto.