Saarenpään linnake
Saarenpään linnake oli suomalaisia rannikkopattereita varten rakennettu linnake Saarenpäässä, Koiviston maalaiskunnassa. Linnakkeen rakentaminen aloitettiin keväällä 1921. Tykkien hajasijoittaminen aloitettiin kesällä 1937, jolloin niitä siirrettiin katettuihin asemiin läheiseen metsään.
Talvisota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisodan aikana, joulukuun 18. päivänä 1939 Neuvostoliiton Itämeren laivaston taistelulaiva Oktjabrskaja revoljutsija hyökkäsi linnaketta vastaan pienempien alusten ja ilmavoimien tukemana. Puolustajien järeät ja raskaat rannikkotykit vastasivat vihollisen tuleen. Koko päivän valoisan ajan kestänyt taistelu tuotti sadoista linnakkeen alueelle pudonneista kranaateista ja pommeista huolimatta vain kevyehköjä vaurioita linnakkeelle, joka pysyi koko ajan taistelukykyisenä. Seuraavana päivänä, 19. joulukuuta, Saarenpää joutui jälleen taisteluun vihollisen ilma- ja merivoimia vastaan. Tällä kertaa hyökkäävän osaston voimakkain sotalaiva oli Oktjabrskaja revolutsijan sisaralus Marat, joka kohdisti kiivaan tulen linnakkeeseen. Saarenpään linnake sai Maratiin ainakin kaksi osumaa, minkkä jälkeen taistelulaiva vetäytyi taistelusta. Linnakkeen alueelle oli pudonnut kahden päivän taistelun aikana yli 500 järeätä 305 mm kranaattia ja satoja lentopommeja. Näiden ampumatarvikkeiden yhteispaino nousee satoihin tonneihin. Tästä huolimatta puolustajien tappiot olivat vain kaksi kaatunutta ja kahdeksan haavoittunutta. Lisäksi linnakkeen laitteet kärsivät jonkin verran vaurioita, ja muutama rakennus tuhoutui. Maa tykkien tuliasemien ympärillä oli täydellisesti kranaattien myllertämä ja valtava määrä puita oli kaatunut tai pirstoutunut. Linnake kykeni kahden taistelupäivän aikana ampumaan − osittain jatkuvien kalustohäiröiden takia − vihollista kohti vain 85 laukausta.
Talvisodan aikana Saarenpäällä oli:
Sodan aikana linnakkeen kimppuun hyökättiin useita kertoja joulu- ja tammikuussa. Näissä hyökkäyksissä linnake menetti useita miehiä kaatuneina ja haavoittuneina.
Jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarenpää oli lopullisesti jätettävä kesällä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen jälkeen, ja Pariisin rauhassa se jäi Suomen rajojen taa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kokko, Arvo: Mantsi, Järisevä, Koivisto : Karjalan kuulut linnakkeet. Porvoo: WSOY, 1950.
- Tetri, Tauno: Keltainen rykmentti eli Koivistolla siviiliväestön rinnalla. Koiviston viesti, 1996, nro 4, s. 6-7. ISSN 0780-1289.