Stroganov
Stroganovit (ven. Стро́гановы) oli merkittävä venäläinen kauppias-, teollisuus- ja virkamiessuku 1400-1900 luvuilla. Suku kehittyi alun perin Arkangelin alueella asuneista, pomoreiksi itseään kutsuvista venäläisistä talonpojista. [1] Suvulla oli tärkeä rooli muun muassa Moskovan Venäjän ulkomaankaupassa 1500-luvulla ja merkittävä vaikutus valtakunnan laajentumisessa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla Uralin taakse Siperiaan.
Sisällysluettelo |
Tunnettuja suvun jäseniä [muokkaa]
- Anikei Fjodorovitš Stroganov (ven. Аникей Фёдорович Строганов) (Novgorod 4.11.1488 – 2.9.1570 Solvytšegodsk), aloitti noin 1515 laajamittaisen ruokasuolan tuotannon Solvytšegodskissa, ja osti vähitellen alueen pienempien suolantuottajien maita pois. Sai tsaari Iivana Julmalta valtiollisen tarkastajan luvan brittien Arkangelin seutujen kautta Moskovaan suuntautuvalle kaupan valvomiseen. ...
- Sergei Stroganov, paroni, rakennutti Stroganovin palatsin Pietariin
Suvun rakennuttamia rakennuksia [muokkaa]
- Stroganovin suvun rakennuttamia merkittäviä rakennuksia
-
Anikei Stroganovin määräyksestä rakennutettu Neitsyt Marian ilmestyspäivän kirkko Solvytšegodskissa Arkangelin alueella (1560)
-
Stroganovien kartano Solvytšegodskissa (noin 1564, uusittu useasti myöhemmin)
-
Stroganovin palatsi Nevski prospektin ja Moikan varrella Pietarissa (59.935742 N, 30.320774 E)
-
Stroganovien kirkko Nižni Novgorod
.jpg)
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Stroganovy (Stroganovit) Entsikopedija ”Russkaja tsivilizatsija”. Viitattu 26.6.2012. (venäjäksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Sukupuu (englanniksi)
