Kurskin taistelu

Kurskin taistelu
Osa itärintamaa toisessa maailmansodassa
Operaatio Zitadelle eli Kurskin mutkan taistelu
Päivämäärä: 4. heinäkuuta 1943 – 22. heinäkuuta 1943 Paikka: Kursk, Neuvostoliitto Lopputulos: Neuvostoliiton voitto
Osapuolet
Neuvostoliitto	Saksa
Komentajat
Georgi Žukov Nikolai Vatutin Nikita Hruštšov	Erich von Manstein Günther von Kluge Walter Model Hermann Hoth
Vahvuudet
1 910 361 sotilasta 5 128 panssarivaunua 2 792 lentokonetta	780 900 sotilasta 2 928 panssarivaunua 2 100 lentokonetta
Tappiot
863 303 kaatunutta, haavoittunutta tai vangittua 1 500 panssarivaunua 700–1 000 lentokonetta	350 000 kaatunutta, haavoittunutta tai vangittua noin 1 000 panssarivaunua 1 000 lentokonetta
Itärintaman taistelut toisessa maailmansodassa Barbarossa (1. Harkova - Kiova - Sevastopol - Leningrad - Rostov - Moskova) - Talvioffensiivi (Demjansk - 2. Harkova) - Sininen (Voronez - Stalingrad) - 3. Harkova - Kursk - 4. Harkova - Korsun - Krim - Narva - Bagration - Varsovan kansannousu - Budapestin piiritys - Veiksel-Oder - Itä-Preussi - Berliini

Kurskin taistelu oli merkittävä Saksan ja Neuvostoliiton välinen taistelu toisen maailmansodan itärintamalla 4. heinäkuuta – 22. heinäkuuta 1943. Kurskin taistelu on maailman kaikkien aikojen suurin panssaritaistelu. Saksalaiset aloittivat hyökkäyksen itärintamalla Kurskin kaupungin lähellä. Saksan armeijan tavoitteena oli oikaista kaupungin kohdalle rintamaan muodostunut mutka, motittaa puna-armeijan alueella olleet merkittävät joukot ja saada siten Stalingradin taistelussa menetetty aloite takaisin haltuunsa. Neuvostoliitto onnistui pysäyttämään hyökkäyksen ja saksalaiset saivat vallattua alle viidesosan tavoitteistaan.

Taistelu

Vaikka saksalaiset olivatkin kärsineet pahoja tappioita Stalingradissa, oli Saksa vielä vuonna 1943 sotilaallisesti erittäin voimakas. Neuvostoliittolaiset olivat vasta kärsineet tappion Harkovan taistelussa ja Josif Stalin oli asettunut puolustuskannalle odottamaan liittoutuneiden maihinnousua Välimeren pohjoisrannikolle Italiaan.

Neuvostoliiton tiedustelupalvelu sai selville että saksalaiset suunnittelivat hyökkäystä Kurskin lähellä. Merkittävimpänä tietolähteenä toimi ”Lucy”, vakoilurengas Sveitsissä, joka sai tietonsa brittien tiedustelupalvelulta. He pystyivät avaamaan saksalaisten Enigma-salakirjoituksen. Tämä oli brittien suurin sotasalaisuus, joka julkaistiin vasta 1970-luvulla. Neuvostoliittolaiset saivat selville hyökkäyksen, jonka koodinimi oli operaatio Zitadelle eli operaatio Linnoitus, ajankohdan ja jonkin näköisen ajoituksen. Tiedon saatuaan neuvostoliittolaiset vahvistivat Kurskin rintamaa ja taistelujen alkaessa siellä oli yli 6 000 kilometriä ampumahautoja, lähes 50 000 konekivääri-, tykki- ja kranaatinheitinasemaa ja kilometriä kohden keskimäärin 1 500 miinaa.

Neuvostoliittolaiset saivat hyvää aikaa tehdä massiiviset linnoituksensa, koska Adolf Hitler halusi odottaa uudenaikaisten ”ihmetankkiensa” Pantherien ja Elefantien valmistumista. Viimeksi mainittu osoittautui käyttökelvottomiksi rintamaoloihin. Venäläiset olivat viimein oppineet nykyaikaisen liikkuvan sodankäynnin ja taitavat kenraalit syrjäyttäneet politrukit. Vastakkain olivat molempien osapuolten parhaat kenraalit joukkoineen ja uusimmat aseet, joita oli kummallakin runsaasti.

Hyökkäyksen alettua saksalaiset etenivät aivan liian hitaasti ja olivat 12. heinäkuuta vielä 25 kilometrin päässä Kurskista. Nyt neuvostoliittolaiset kuitenkin käyttivät kaikki reservinsä vastaiskuun ja vastahyökkäys alkoi 5. kaartin panssariarmeijan hyökkäyksellä. Panssariarmeijaan kuului 900 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Prohorovkassa käytiin maailman suurin yksittäinen panssaritaistelu 5. kaartin panssariarmeijan ja 500 saksalaisen tankin välillä. Saksalaiset menettivät 60 panssarivaunua (lähteistä riippuen yli 70–100) ja venäläiset 328. Vaikka neuvostoliittolaiset hävisivät Prohorovkan taistelun, saksalaiset eivät enää onnistuneet saamaan aloitetta Kurskissa takaisin. Venäläisten aloittama voimakas vastahyökkäys Kurskin pohjoispuolelta kohti Orelia pakotti saksalaiset irrottamaan joukkoja pohjoisen pihtiliikkeen hyökkäysjoukoista rintaman hajoamisen estämiseksi. Lisäksi 10. heinäkuuta tapahtunut Sisilian maihinnousu sai Hitlerin ilmoittamaan Günther von Klugelle ja Erich von Mansteinille, että operaatio oli ohi, vaikka Mansteinin mielestä taistelu oli vielä voitettavissa.

Lopputulos

Kun Neuvostoliiton tappiot olivat (luultavasti) 862 366 miestä (monet arviot kylläkin pyörivät 400 000–600 000:n välillä), yli 1 500 panssaria ja 700–1 000 lentokonetta, Saksan tappiot jäivät 198 512 mieheen (tai kun Orelin operaatio ja heti Kurskin jälkeen tulleet tappiot otetaan huomioon, 350 000 kuolleeseen, vangittuun tai haavoittuneeseen saksalaiseen), noin 500 lentokoneeseen ja noin 300 panssarivaunuun (tästäkin luvusta on monia arvioita ja siihen eivät ainakaan kuulu jo ennen taistelua rikkoontuneet Pantherit). Saksan panssaritappiot olivat kuitenkin mahdollisesti jopa 1 200 vaunua, sillä lukuun on otettava tuhoutuneet kaikista syistä tai jätettyinä taistelukentälle pahojen vaurioidensa vuoksi. Neuvostoliitto kykeni helposti korvaamaan menetetyt tankit, mutta Saksan panssarivoimille Kurskin menetykset olivat kova isku, eikä Saksa enää kyennyt toipumaan tappioistaan. Saksa ei saavuttanut kumpaakaan päätavoitettaan, vaan sai vallattua ainoastaan minimitavoitteensa. Neuvostoliitto kykeni hyökkäyksen päätyttyä aloittamaan vastahyökkäyksen. Kurskin taistelu oli Saksan sodankäynnille eräänlainen lopun alku, sillä sen jälkeen Neuvostoliitto saavutti strategisen voiton ja hyökkäysaloite siirtyi Neuvostoliitolle lopullisesti. Kurskin jälkeen saksalaiset eivät enää pystyneet itärintamalla kokoamaan hyökkäyksen tarvittavia operatiivisia reservejä.

Erich von Manstein on arvioinut saksalaislähteisiin viitaten kuitenkin, että molempien osapuolten tappiot olisivat olleet huomattavasti pienemmät. Manstein kirjassaan Menetetyt voitot kirjoitti että puna-armeija menetti kaatuneina non 17 000 sotilasta ja noin 34 000 puna-armeijan sotilasta otettiin sotavangeiksi. Manstein laski myös että haavoittuneita puna-armeijan sotilaita täytyi olla noin kaksinkertainen määrä kaatuneisiin verrattuna jolloin hän päätyi arvioon että Neuvostoliitto menetti noin 85 000 sotilasta. Saksan kaksi armeijaa menetti kaatuneina 3 330 sotilasta ja kokonaistappioiksi Saksalle tuli 20 720 sotilasta. Manstein laskee taistelujen tappiot taistelun alkamisesta siihen asti kun operaatio heinäkuun puolivälissä keskeytettiin.

Manstein myös kyseenalaistaa tiedot Saksan käyttämien panssarivaunujen määrästä Kurskin taistelussa. Hänen mukaansa saksalaisilla oli käytössä vain 1 081 panssarivaunua ja 376 rynnäkkötykkiä, yhteensä siis 1 457 hyökkäysvaunua. Mansteinin mukaan hyvin alkanut saksalaishyökkäys jouduttiin pysäyttämään koska Hitler Italian tapahtuminen takia halusi offensiivin keskeyttämistä ja asettautumista puolustukseen.

Myös jotkut riippumattomat tutkimukset ovat kyseenalaistaneet Georgi Žukovin ja venäläisten esittämät luvut propagandana ja päätyneet yleisimmin lähelle von Mansteinin arviota Kurskin taisteluiden aiheuttamista tappioista. Saksalaisten yleensä luotettavan kirjanpidon mukaan taisteluiden aiheuttama kokonaistappio saksalaisille oli vain kolme prosenttia koko vuoden 1943 tappioista, mikä tukee lähes täsmälleen von Mansteinin kirjassaan esittämää arviota, mutta varmaa tietoa ei ole. Venäläisille puolestaan oli tärkeää korostaa heidän saaneen aikaan voiton Saksasta, eikä etelärintaman avautuminen Italiaan. Toisaalta Hitler siirsi juuri Kurskin taistelujen jälkeen joukkoja Italiaan, jolloin voimasuhteet itärintamalla muuttuivat saksalaisille epäedullisiksi.

Olennaista taistelun tuloksella oli kuitenkin siinä, ettei saksalaiset enää tämän jälkeen pystyneet merkittäviin, taisteluita ratkaiseviin keskityksiin. Merkittävistä torjuntavoitoista huolimatta, voimasuhde oli heilahtanut niin paljon venäläisten hyväksi, ettei saksalaisten enää onnistunut saada strategista aloitetta.

• 

  Saksalaisia joukkoja Kurskin taistelussa.

• 

  Saksalaisen 2. SS-panssaridivisioonan Tiger I-panssareita Kurskissa.

• Sovietic T34 battle of kursk.jpg

  Torniton hinauspanssarivaunu hinaa vaurioitunutta venäläistä T-34-panssarivaunua turvaan vihollistulitukselta Kurskin taistelussa.

Lähteet

• Carell, Paul: Poltettu maa: Taistelut Volgan ja Veikselin välillä. (Verbrannte Erde: Schlacht zwischen Wolga und Weichsel, 1964.) Suomentanut Raimo Arhela. Näköispainos (1. painos 1967). Jyväskylä: Gummerus, 2005. ISBN 951-20-6814-1.
• Tim Newark: 50 taistelua jotka muuttivat maailmaa. Gummerus, 2002. ISBN 951-20-6139-2.

Viitteet

Toinen maailmansota (1939–1945)

Osapuolet	Liittoutuneet – Akselivallat
Sotatoimialueet	Länsirintama (1939–1945) – Balkan (1940–1941) – Itärintama (1941–1945) – Tyynimeri (1941–1945) – Pohjois-Afrikka (1940–1943) – Välimeri, Lähi-itä ja Afrikka (1940–1945)
Tapahtumat	Ennen sotaa: Ensimmäinen maailmansota – Pariisin rauhankonferenssi – Versailles’n rauha – Kansainliitto – Venäjän sisällissota – Kiinan sisällissota – Suuri lama – Italian–Etiopian sota – Reininmaan miehitys                         Kiinan–Japanin sota – Espanjan sisällissota – Antikomintern-sopimus – Anschluss – Myöntyväisyyspolitiikka – Münchenin sopimus – Albanian valtaus – Halhin-Golin taistelut – Molotov–Ribbentrop-sopimus 1939: Puolan offensiivi – Valesota – Atlantin taistelu (1939–1945) – Talvisota (1939–1940) – Taistelu La Plata -joen suulla 1940: Operaatio Weserübung – Tanskan valtaus – Taistelu Norjasta – Taistelu Ranskasta – Dunkerquen evakuointi – Taistelu Britanniasta – Maltan piiritys           Ranskan Indokiinan valtaus – Operaatio Menace – Operaatio Compass (1940–1941) – Läntisen aavikon taistelut (1940–1943) 1941: Operaatio Sonnenblume – Tobrukin piiritys – Kreikan taistelu – Englannin–Irakin sota – Kreetan taistelu – Operaatio Exporter – Operaatio Barbarossa – Jatkosota (1941–1944)           Operaatio Countenance – Kiovan taistelu – Sevastopolin piiritys (1941–1942) – Leningradin piiritys (1941–1944) – Moskovan taistelu – Operaatio Crusader           Hyökkäys Pearl Harboriin – Filippiinien sotaretki (1941–1942) – Hollannin Itä-Intian taistelut (1941–1942) – Malaijan taistelu (1941–1942) – Thaimaan valtaus – Burman valtaus 1942: Salomonsaarten sotaretki (1942–1945) – Singaporen taistelu – Korallimeren taistelu – Madagaskarin taistelu – Gazalan taistelu – El Alameinin ensimmäinen taistelu – Midwayn taistelu – Aleuttien saarten sotaretki (1942–1943)           Dieppen maihinnousu – Operaatio Sininen – Guadalcanalin taistelu (1942–1943) – Stalingradin taistelu (1942–1943) – El Alameinin toinen taistelu – Tunisian taistelut (1942–1943) – Operaatio Torch – Operaatio Uranus 1943: Hampurin pommitukset – Kurskin taistelu – Operaatio Husky – Operaatio Avalanche – Gilbert- ja Marshallinsaarten sotaretki (1943–1944) – Tarawan taistelu 1944: Monte Cassinon taistelu – Anzion maihinnousu – Korsunin motti – Operaatio U-Go – Operaatio Ichi-Go – Operaatio Neptunus – Normandian maihinnousu – Saipanin taistelu – Operaatio Dragoon           Operaatio Bagration – Guamin taistelu – Sinimäkien taistelu – Varsovan kansannousu – Lapin sota (1944–1945) – Operaatio Market Garden – Leytenlahden taistelu – Ardennien taistelu (1944–1945) – Budapestin piiritys (1944–1945) 1945: Operaatio Bodenplatte – Operaatio Nordwind – Veiksel–Oder-operaatio – Itä-Preussin offensiivi – Dresdenin pommitukset – Wienin offensiivi – Berliinin taistelu – Prahan taistelu           Iwo Jiman taistelu – Okinawan taistelu – Operaatio Ten-Gō – Taistelu Mantšuriasta – Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset Sodan jälkeen: Yhdistyneet kansakunnat – Saksan jako – Oder–Neisse-linja – Operaatio Keelhaul – Operaatio Paperclip – Nürnbergin oikeudenkäynnit – Miehitetty Japani – Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin                           Pariisin rauhansopimus – Kylmä sota – Rautaesirippu – Marshall-apu – Dekolonisaatio – San Franciscon sopimus – Saksojen yhdistymissopimus
Yleistä	Politiikka: Kolmen vallan sopimus – Atlantin julistus – Wannseen konferenssi – Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus – Kairon konferenssi                   Teheranin konferenssi – Kairon toinen konferenssi – Jaltan konferenssi – Potsdamin konferenssi – Potsdamin julistus Sodankäynti: Enigma – Kamikaze – Kotirintama – Manhattan-projekti – Natsi-Saksan ydinohjelma – Salamasota – Terroripommitus – Totaalinen sodankäynti – Upotussota Sotarikokset: Japanin sotarikokset – Neuvostoliiton sotarikokset – Natsi-Saksan sotarikokset – Holokausti Muita tapahtumia: Lend-Lease – Idän yleissuunnitelma – Bengalin nälänhätä – Slovakian kansannousu – Heinäkuun 20. päivän salaliitto