Aliupseeri

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maa- ja ilmavoimien
sotilasarvot Suomessa
upseerit
kenraalikunta
kenraali
kenraaliluutnantti
kenraalimajuri
prikaatikenraali
esiupseerit
eversti
everstiluutnantti
majuri
komppaniaupseerit
kapteeni
yliluutnantti
luutnantti
vänrikki
aliupseerit
sotilasmestari
ylivääpeli
vääpeli
ylikersantti
kersantti
alikersantti
miehistö
korpraali
sotamies

Aliupseeri on sotilasarvoltaan upseereiden ja miehistön väliin sijoittuva sotilasjohtaja. Aliupseerit lukeutuvat päällystöön.

Aliupseerien tehtävät vaihtelevat eri asevoimissa. Yleensä niihin liittyy ammatti- tai opistotasoinen koulutus, jonka turvin hoidetaan joko työnjohdollisia tai erityistä ammattitaitoa vaativia sotilastehtäviä. Yleensä ryhmänjohtajat ja huollon toimihenkilöt ovat arvoltaan aliupseereita. Aliupseerin arvossa palvelevat yleensä myös sellaiset sotilaat, joiden tehtävät vaativat selkeästi tavanomaista miehistökoulutusta suurempaa ammattitaitoa, vaikka näillä ei olisikaan alaisia. (Esimerkiksi Suomen puolustusvoimien aseseppä- ja elektroniikka-aliupseerit). Vanhemmat aliupseerit palvelevat yleensä kouluttajina tai esikuntien käytännön tehtävissä.

Monissa armeijoissa ero upseerikunnan ja aliupseeriston välillä voi olla suuri ja nousu upseeristoon erittäin hankalaa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Suomen puolustusvoimat

Suomen Puolustusvoimissa aliupseereiden sotilasarvot ovat:

[muokkaa] Historiallinen kehitys

Suomen vanhan väen sekä vapaussodan valkoisessa armeijassa termi aliupseeri oli oma sotilasarvonsa. Aliupseerin sotilasarvo oli käytössä Jääkäripataljoona 27:ssä palvelleilla, joita ylennettiin 11.2.1918 tähän arvoon 423 miestä. Huhtikuun 11. päivä 1918, eli vapaussodan aikana annetuissa ensimmäisissä virallisissa sotilasarvomääräyksissä termi aliupseeri oli korvattu termillä kersantti. Sama nimike säilyi heinäkussa 1918 annetuissa uusissa määräyksissä, mutta mielenkiintoista on että kersantin alapuolelle luotu uusi sotilasarvo sai nimekseen nuorempi aliupseeri.

1920-luvulla vääpeli oli korkein aliupseeriarvo, ja kapitulanttikoulun käyneet kanta-aliupseerit aloittivat palveluksensa kersantteina. Vääpeleiksi ylenivät vain kokeneimmat aliupseerit. Yleneminen vääpeliksi tapahtui silti melko nopeasti ja urakierron pysähtyminen turhautti kyvykkäitä aliupseereita. Tilanteen korjaamiseksi 1930-luvulla luotiin erikoismestarin sotilasarvo, joka oli käytössä tietyissä aselajeissa. Erikoismestarit palvelivat aina aselajikohtaisessa arvossa, esimerkiksi panssarimestareina. Sotilasarvon tunnuksena oli kauluslaattaan sijoitettu suurikokoinen poikittainen miekka.

Sotien jälkeen aliupseeriston urakiertoa helpotettiin muuttamalla tiettyihin erikoisaselajeihin rajoittunut erikoismestarin arvo sotilasmestariksi, joka oli käytössä kaikissa aselajeissa. Samalla ylenemistä tähän arvoon vaikeutettiin luomalla ylivääpelin arvo, joka sijoittui vääpelin ja sotilasmestarin välille. Samaan aikaan upseerikunnan urakiertoa tehtiin näkyvämmäksi yliluutnantin sotilasarvon luomisella.

Aliupseerikunta taisteli 1960-luvulla voimakkaasti saadakseen läheisemmin upseereihin rinnastettavan aseman. Tämän seurauksena kanta-aliupseerit muutettiin toimiupseereiksi, joitten urakierto mahdollisti ylenemisen ylikersantista aina yliluutnantiksi (erikoistapauksissa kapteeniksi) saakka. Myöhemmin toimiupseereista luotiin opistoupseereita, jotka aloittivat vääpeleinä ja saattoivat yletä aina kapteeniksi saakka.

Opistoupseerien koulutusjärjestelmän uudistamisen jälkeen 1990-luvun alussa (opiskelu muuttui 2,5-vuotiseksi) opistoupseerit valmistuivat vänrikkeinä. Viimeinen opistoupseerikurssi valmistui vuonna 2003, ja heidät ylennetiin nopeassa tahdissa luutnanteiksi. Samalla viimeiset sotilasmestarit ylennettiin luutnanteiksi.

[muokkaa] Uusi aliupseerikunta

Nykyään opistoupseerikoulutus on lakkautettu, mutta sotilasammattihenkilöistä, entisistä värvätyistä, luotiin 1.1.2007 alkaen uusi aliupseerikunta. Se tulee ottamaan vastaan pitkälti nykyisten opistoupseereiden alempia tehtäviä. Aliupseerilta edellytetään reservin aliupseerin koulutusta, joka käytännössä tapahtuu varusmiespalveluksen aikana tai erikoistapauksissa virkaan astumisen jälkeen yhdessä varusmiesten kanssa aliupseerikoulussa. Uudet aliupseerit aloittavat palveluksen kersantin arvossa ja voivat yletä sotilasmestarin arvoon saakka. Uudistuksen yhteydessä myös ylivääpelin arvo on otettu jälleen käyttöön.

Aliupseereiden koulutusrakenne tulee koostumaan kolmiportaisesta järjestelmästä, jossa perustason suorittaminen antaa kelpoisuuden ylikersantin, keskitason suorittaminen vääpelin ja ylimmän eli mestaritason suorittaminen sotilasmestarin ja ylivääpelin arvoihin. Aliupseerit nimittää ja ylentää joukko-osaston komentaja, joka kantaa vastuun joukko-osastonsa aliupseeriston kehittämisestä. Ylivääpelit ylentää kuitenkin puolustushaaran komentaja ja sotilasmestarit Pääesikunnan päällikkö.

[muokkaa] Reservin aliupseerit

Reservin aliupseerit rinnastettiin Suomessa kanta-aliupseereihin ylipäällikön päiväkäskyllä kesällä 1941. Nousu reservissä aliupseerista upseeriksi oli käytännössä mahdotonta aina 2000-luvulle, jolloin tietylle erikoishenkilöstölle aloitettiin aliupseerista upseeriksi reservissä -kurssit. Näillä vapaaehtoisilla vuoden pituisilla kursseilla maanpuolustusaktiivit, jotka on sijoitettu upseerikoulutusta vaativiin sodan ajan tehtäviin ja ovat muutoin sopivia, voivat yletä reservin upseereiksi.

[muokkaa] Muualla aiheesta

Henkilökohtaiset työkalut