Vänrikki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maa- ja ilmavoimien
sotilasarvot Suomessa
upseerit
kenraalikunta
kenraali
kenraaliluutnantti
kenraalimajuri
prikaatikenraali
esiupseerit
eversti
everstiluutnantti
majuri
komppaniaupseerit
kapteeni
yliluutnantti
luutnantti
vänrikki
aliupseerit
sotilasmestari
ylivääpeli
vääpeli
ylikersantti
kersantti
alikersantti
miehistö
korpraali
sotamies

Vänrikki (vänr) on Suomen puolustusvoimissa käytössä oleva maa- ja ilmavoimien sotilasarvo. Merivoimissa vastaava arvo on aliluutnantti. Vänrikkiä vastasi käytöstä poistunut ratsuväen sotilasarvo kornetti.

Suomalainen käytäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa vänrikki on alin upseeriarvo, mutta germaanisissa ja joissain slaavilaisissa maissa aliupseeriston ja upseeriston väliin sijoittuva arvo. Nimitys juontuu saksan kielen lipunkantajaa tarkoittavasta sanasta Fähnrich. Se oli arvokas tehtävä, jota ei voitu uskoa aliupseerille eikä miehistölle mutta joka ei vaatinut erityistä upseerikoulutusta. Toinen vastaavanlainen tehtävä on perinteisesti ollut kuriiri, joka myös on nuoremman upseerin suorittama tehtävä.

Suomalainen maa- tai ilmavoimien vänrikki tai merivoimien aliluutnantti vastaa siis anglosaksisten maiden 2. luutnanttia, joka on näiden maiden alin upseerinarvo.

Suomessa vänrikki on lähinnä reservin upseerien sotilasarvo. Reservin vänrikin arvoon ylennetään upseerikokelaat varusmiespalveluksen tai erillisen reserviläisille tarkoitetun kurssin päättyessä. Vänrikin arvossa aloittavat palveluksensa myös ne, jotka suorittavat Maanpuolustuskorkeakoulussa upseerin perusopinnot.

Vuonna 2007 Suomen puolustusvoimissa tapahtuneen uudistuksen johdosta määräaikaiseen sopimussotilaan virkaan pyrkivät reservinupseerit palvelevat myös vänrikkeinä. Näistä on käytetty jo kauan osavirallista nimikettä "kesävänrikki". Sen sijaan vakinaisessa virassa toimivilla upseereilla luutnantti on yleensä alin sotilasarvo.

Reservin vänrikki (aliluutnantti) on korkein sotilasarvo, jonka 12 kuukauden varusmiespalveluksen aikana voi saada.

Sodan aikana vänrikit normaalisti johtavat joukkuetta. Tiedustelu-, tulenjohto- ja mittausryhmän johtajana on useimmiten vänrikki (ja rauhan aikana myös mahdollisesti upseerikokelas). Vänrikki voi toimia myös komppanian (patterin) varapäällikkönä.

Vänrikin arvomerkissä kauluslaatassa on yksi pieni heraldinen ruusu. Hihamerkissä puolestaan on yksi vaakaviiva. Ennen talvisotaa vänrikin ja muiden reservin upseerien arvomerkkiruusut olivat väriltään hopeisia, josta juontuu kansanomainen nimitys "tinanappi". Talvisodan jälkeen reserviupseerien arvomerkit ja arvot yhtenäistettiin aktiiviupseerien kanssa. Asetuksella 13.6.1941 poistettiin reserviupseeriarvot ja kaikille upseereille vahvistettiin samanlaiset arvomerkit. Tämän jälkeen sotilasarvojärjestyksessä ei ole ollut muodollista eroa aktiivi- ja reserviupseerien välillä. Reservi- ja aktiiviupseerin arvojärjestykseen vaikuttavat vain sotilasarvo ja ylennyspäivämäärä. Kuitenkin yksi pieni ero säilyi: kesäaikana yleensä vain kantaupseereilla oli mittojen mukaan tehtyjä asetakkeja, kun taas reserviläiset käyttivät valtion omistamaa kesäpuseroa. Muutamat varakkaammat reserviläiset tosin teettivät itselleen asetakkeja, mutta niitä käytettiin yleensä lomapukuina.

Vänrikistä seuraava ylempi arvo on luutnantti.

Ulkomainen käytäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joissakin valtioissa, mm. Yhdysvalloissa ja Saksassa, vänrikin arvoa käytettiin ennen toista maailmansotaa ja sen aikana juuri Merisotakoulusta valmistuneista upseereista.lähde?