Kenraali

Kenraali on korkein sotilasarvoista, jota käytetään eri maiden maa- ja ilmavoimissa. Täyttä kenraalia alempia, mutta kenraalikuntaan luettavia sotilasarvoja ovat kenraaliluutnantti, kenraalimajuri sekä Suomessa vasta 1994 käyttöön tullut prikaatikenraali . Merivoimissa kenraalia vastaava sotilasarvo on amiraali. Prikaatikenraalia vastaa lippueamiraali, ja kenraaliluutnanttia vara-amiraali, kenraalimajuria kontra-amiraali.

Prikaatikenraali voi palvella prikaatin komentajana everstin tapaan. Tämän sotilasarvon merkitys Suomessa on lähinnä se, että kansainvälisissä tehtävissä monien maiden vanhempaa everstiä vastaavat henkilöt ovat sotilasarvoiltaan prikaatikenraaleja. Kenraalimajuri palvelee prikaatinkomentajaa ylemmissä tehtävissä komentaen esimerkiksi armeijakuntaa (sotilasalue). Kenraaliluutnantti puolestaan komentaa armeijaa tai on ylimmän johdon tehtävissä. Suomessa puolustusvoimien komentaja ylennetään kenraalin tai, mikäli hän on merivoimista, amiraalin sotilasarvoon. Aikaisemmin kenraalin arvoisia upseereita Suomessa ovat olleet jalkaväenkenraali, ratsuväenkenraali ja tykistökenraali.

Kenraalin arvo eroaa muista sotilasarvoista siten, että Suomen puolustusvoimissa voi olla aktiivipalveluksessa vain yksi täysi kenraali kerrallaan.

Suomessa

Luettelo Suomen armeijan kenraaleista

Suomessa maavoimissa ja ilmavoimissa on neljä kenraalin arvoa:

• kenraali (vastaa merivoimissa amiraalia)
• kenraaliluutnantti (vastaa merivoimissa vara-amiraalia)
• kenraalimajuri (vastaa merivoimissa kontra-amiraalia)
• prikaatikenraali (vastaa merivoimissa lippueamiraalia)

Täyden kenraalin sotilasarvoon voidaan liittää aselajia osoittava määrite, joka aikaisemmin liittyi kiinteästi nimitykseen, mutta nykyisin sitä on jaettu vain kunnianosoituksena. Esimerkkejä näistä ovat jalkaväenkenraali, ratsuväenkenraali, jääkärikenraali ja tykistönkenraali. Jalkaväenkenraaleita on ollut 17 (mm. Erik Heinrichs, Adolf Ehrnrooth, Armas-Eino Martola), jääkärikenraaleita muutama (mm. Väinö Valve), ratsuväenkenraaleita kaksi (C. G. E. Mannerheim, Ernst Linder) ja tykistönkenraaleita yksi (Vilho Nenonen). Muita aselajikenraaleita ei Suomella ole ollut.

Prikaatikenraali on Suomessa varsin uusi palvelusarvo. Tarve luoda uusi palvelusarvo entisen kenraalimajurin ja everstin väliin tuli kansainvälisten rauhanturva- ja sotilastarkkailijatehtävien myötä. Muualla maailmassa vastaavia tehtäviä hoiti kenraalikuntaan kuuluva upseeri. Kenraalimajuri (engl. major general) olisi kuitenkin ollut liian korkea-arvoinen kyseisiin tehtäviin, joten vuonna 1994 luotiin uusi prikaatinkenraalin (engl. brigadier general) arvo.

Prikaatinkenraalin kauluslaattana oli yksi hopeinen leijona, mutta jo lokakuussa 1995 muutettiin sotilasarvo prikaatikenraaliksi, leijonan väri muuttui kultaiseksi ja muiden kenraaliarvojen kauluslaattoihin lisättiin yksi leijona. Siten esimerkiksi kenraalimajurin kauluslaatassa on nykyään kaksi leijonaa aiemman yhden sijaan.

Suomessa ennen talvisotaa ja sen aikana reserviupseereilla oli hopeisen väriset arvomerkit. Talvisodan tuloksena ja reserviupseerien suurten uhrausten vuoksi Mannerheimin vaatimuksesta reserviupseerit saivat kultaista väriä merkitsevät messinkiset arvomerkit, jollaiset aikaisemmin olivat Suomen puolustusvoimien palveluksessa olleilla aktiiviupseereilla. Heraldisesti kuitenkin hopean väri on arvokkaampi kuin kullan väri.

Suomen puolustusvoimissa kaikkia kenraaliarvoisia puhutellaan aina nimityksellä "kenraali" riippumatta arvomerkissä olevasta leijonien määrästä.

Suomessa voi nykyisin olla rauhan aikana aktiivipalveluksessa vain yksi täyskenraali (kenraali tai amiraali) kerrallaan, ja hän toimii puolustusvoimien komentajana. Muut samaan aikaan kenraaliarvoiset ovat enintään kenraaliluutnantteja tai vara-amiraaleja. Reservissä voi olla muitakin täyskenraaliarvoisia. He ovat ylenneet tähän arvoonsa joko jo aktiivipalvelusaikanaan eli ovat entisiä puolustusvoimien komentajia tai heidät on ylennetty palvelusajan jälkeen täyskenraaleiksi ansioittensa vuoksi arvonimiluonteisesti.

Pehr Evind Svinhufvudin tasavallan presidenttinä ja Suomen puolustusvoimien ylipäällikkönä Mannerheimille myöntämä sotamarsalkan arvonimi ilmaisi, että ratsuväenkenraalina Mannerheim on virkaiältään täyskenraaliakin ylempi. Tämä liittyi siihen, että Neuvostoliiton kehityksen muuttuessa Suomessa luotiin tavanomaisen organisaation oheen puolustusneuvosto, joka tarjosi mahdollisuuden Mannerheimille puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajalle rinnakkaisesti osallistua maanpuolustuksen suunnitteluun eläkkeelle jo siirtyneenä kenraalina.

Marsalkka Mannerheimin arvomerkkinä univormussa olivat täyskenraalin kauluslaatat, joissa oli leijonien edessä lisäksi marsalkansauvoja esittävät tunnukset. Kenraali Mannerheim sai kaksi marsalkan arvonimeä: Sotamarsalkka 1933 ja Suomen marsalkka 75-vuotissyntymäpäivänä 4. kesäkuuta 1942.

Talvisodan aikaisia puna-armeijan arvoja

Talvisodassa puna-armeijan kenraaleja vastaavan ylimmän päällystön tehtävään liittyvät palvelusarvot olivat:

• Neuvostoliiton marsalkka
• 1. luokan armeijankomentaja (vastaa armeijakenraalia)
• 2. luokan armeijankomentaja (vastaa kenraalieverstiä)
• armeijakunnankomentaja (vastaa kenraaliluutnanttia)
• divisioonankomentaja (vastaa kenraalimajuria)
• prikaatinkomentaja (vastaa prikaatikenraalia, Suomessa tuolloin rykmenttiä komentava henkilökohtaiselta sotilasarvoltaan eversti)

Vuoden 1940 toukokuussa puna-armeijan päällystön tehtävään liittyvät palvelusarvot korvattiin henkilökohtaisilla sotilasarvoilla:

• armeijakenraali (генерал армии)
• kenraalieversti (генерал-полковник)
• kenraaliluutnantti (генерал-лейтенант)
• kenraalimajuri (генерал-майор)

Katso myös

• Luettelo kenraaleista

Aiheesta muualla

• Suomen tämänhetkiset kenraalit - Puolustusvoimat
• Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917