Kenraali

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee sotilasarvoa. Kenraali on myös elokuva.
Maa- ja ilmavoimien
sotilasarvot Suomessa
upseerit
kenraalikunta
kenraali
kenraaliluutnantti
kenraalimajuri
prikaatikenraali
esiupseerit
eversti
everstiluutnantti
majuri
komppaniaupseerit
kapteeni
yliluutnantti
luutnantti
vänrikki
aliupseerit
sotilasmestari
ylivääpeli
vääpeli
ylikersantti
kersantti
alikersantti
miehistö
korpraali
sotamies

Kenraali (lyhenne kenr.[1]) on korkea sotilasarvo, jota käytetään eri maiden maa- ja ilmavoimissa. Sanana kenraali voi viitata joko kaikkiin kenraalikuntaan kuuluviin sotilasarvoihin tai sitten vain niistä ylimpään eli niin sanottuun täyden kenraalin arvoon. Se taas on monissa maissa korkein sotilasarvoista, joskin useissa maissa on vielä korkeampi marsalkan arvo. Sana kenraali juontaa juurensa latinan kielen sanaan "generali", suomeksi "kaikki" tai "koko"[2].

Kenraaleiksi voidaan ylentää ammattiupseeri, joka on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon ja palvellut upseerien vaatimimmissa everstin tehtävissä sekä hankkinut laajan kokemuksen eri tehtävätasoilla ja urapoluilla ja useimmiten myös palvellut kansainvälissä tehtävissä.

Merivoimissa kenraalia vastaava sotilasarvo on amiraali. Täyttä kenraalia alempia, mutta kenraalikuntaan luettavia sotilasarvoja on Suomen maa- ja ilmavoimissa käytössä kolme, ylimmästä alimpaan kenraaliluutnantti, kenraalimajuri ja prikaatikenraali. Joissain maissa on lisäksi ollut käytössä muitakin kenraalinarvoja, kuten edellämainittuja korkeampi kenraalieversti.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa puolustusvoimien komentaja ylennetään kenraalin tai, mikäli hän on merivoimista, amiraalin sotilasarvoon. Täyden kenraalin arvo eroaakin muista sotilasarvoista siten, että puolustusvoimissa voi olla aktiivipalveluksessa vain yksi täysi kenraali kerrallaan. Reservissä voi olla muitakin täyskenraaliarvoisia. He ovat ylenneet tähän arvoonsa joko jo aktiivipalvelusaikanaan eli ovat entisiä puolustusvoimien komentajia tai heidät on ylennetty palvelusajan jälkeen täyskenraaleiksi ansioittensa vuoksi arvonimiluonteisesti.

Täyden kenraalin sotilasarvoon voidaan liittää aselajia osoittava määrite, joka aikaisemmin liittyi kiinteästi nimitykseen, mutta nykyisin sitä on jaettu vain kunnianosoituksena. Esimerkkejä näistä ovat jalkaväenkenraali, ratsuväenkenraali, jääkärikenraali ja tykistönkenraali. Jalkaväenkenraaleita on ollut 17 (muun muassa Erik Heinrichs, Adolf Ehrnrooth, Armas-Eino Martola), jääkärikenraaleita muutama (muun muassa Väinö Valve), ratsuväenkenraaleita kaksi (C. G. E. Mannerheim, Ernst Linder) ja tykistönkenraaleita yksi (Vilho Nenonen). Muita aselajikenraaleita ei itsenäisellä Suomella ole toistaiseksi ollut.

Suomessa ennen talvisotaa ja sen aikana reserviupseereilla oli hopeisen väriset arvomerkit. Talvisodan tuloksena ja reserviupseerien suurten uhrausten vuoksi Mannerheimin vaatimuksesta reserviupseerit saivat kultaista väriä merkitsevät messinkiset arvomerkit, jollaiset aikaisemmin olivat Suomen puolustusvoimien palveluksessa olleilla aktiiviupseereilla.

Suomen puolustusvoimissa kaikkia kenraalikuntaan kuuluvia puhutellaan aina nimityksellä ”kenraali”.

Pehr Evind Svinhufvudin tasavallan presidenttinä ja Suomen puolustusvoimien ylipäällikkönä Mannerheimille 1933 myöntämä sotamarsalkan arvonimi ilmaisi, että ratsuväenkenraalina Mannerheim on virkaiältään täyskenraaliakin ylempi. Tämä liittyi siihen, että Neuvostoliiton kehityksen muuttuessa Suomessa luotiin tavanomaisen organisaation oheen puolustusneuvosto, joka tarjosi mahdollisuuden Mannerheimille puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajalle rinnakkaisesti osallistua maanpuolustuksen suunnitteluun eläkkeelle jo siirtyneenä kenraalina.

Marsalkka Mannerheimin arvomerkkinä univormussa olivat täyskenraalin kauluslaatat, joissa oli leijonien edessä lisäksi marsalkansauvoja esittävät tunnukset. Mannerheim sai 75-vuotissyntymäpäivänään 4. kesäkuuta 1942 vielä sotamarsalkkaa korkeammaksi mielletyn Suomen marsalkan arvonimen.

Talvisodan aikaisia puna-armeijan arvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodassa puna-armeijan kenraaleja vastaavan ylimmän päällystön tehtävään liittyvät palvelusarvot olivat:

Vuoden 1940 toukokuussa puna-armeijan päällystön tehtävään liittyvät palvelusarvot korvattiin henkilökohtaisilla sotilasarvoilla:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.3.2013.
  2. Tieteen kuvalehti Historia 12/2014, s.11

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]