Bundeswehr

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bundeswehrin tunnus.
Bundeswehrin sotilaita valatilaisuudessa.
Bundeswehrin sotilaita

Bundeswehr (Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?, kirjaimellisesti Liittopuolustus) on Saksan puolustusvoimat. Se jaetaan viiteen haaraan: maavoimat (Heer), merivoimat (Marine), ilmavoimat (Luftwaffe), lääkintäjoukkoihin (Zentraler Sanitätsdienst) ja tukijoukkoihin (Streitkräftebasis). Rauhan aikana Bundeswehrin ylipäällikkönä on Saksan puolustusministeri (Karl-Theodor zu Guttenberg vuodesta 2009 lähtien). Saksan joutuessa hyökkäyksen kohteeksi Saksan liittokanslerista tulee Bundeswehrin ylipäällikkö.

Asevelvollisuus lakkautettiin heinäkuussa 2011.[1] Armeijan muuttuessa ammattilais- ja vapaaehtoispohjaiseksi myös siviilipalvelus poistui. Uudistuksen jälkeen Bundeswehrin miesvahvuus on 185 000 eli vähennystä on 45 000. Suurin osa eli 170 000 on ammattisotilaita. Armeijan huonon maineen vuoksi vapaaehtoisia on kuitenkin toivottua vähemmän.[2]

Vuoteen 2012 asti Bundeswehr ei saanut tehdä sotilasoperaatioita Saksassa. Mielenosoitusten hillintään sitä ei vieläkään ole sallittua käyttää.[3]

Tunnusmerkkinään Bundeswehr käyttää rautaristiä. Rautaristillä on pitkä historia, sitä myönnettiin jo vuonna 1813 säätyyn katsomatta ja sen symboliikka liitetään myös Saksalaiseen ritarikuntaan. Bundeswehr ei pidä itseään Wehrmachtin eikä aikaisemman Reichswehrin seuraajana.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bundeswehr perustettiin vuonna 1955. Perustamista edelsivät pitkät väittelyt Saksan uudelleenaseistamisesta (Wiederbewaffnung). Samassa yhteydessä perustuslakiin tehtiin lisäyksiä ja Saksa liittyi Natoon. Uuden armeijan varustaminen tehtiin pääasiassa Nato-maiden tuella ja miesten yleinen asevelvollisuus astui voimaan seuraavana vuonna.

Kylmän sodan aikana Bundeswehristä muodostui Nato Keski-Euroopan puolustuksen tukijalka. Se koostui 495 000 sotilas- ja 170 000 siviilihenkilöstä. Maavoimien vahvuutena oli kolme armeijakuntaa, joissa oli yhteensä 12 divisioonaa, ja jotka olivat aseistettu raskaasti panssarivaunuilla ja miehistönkuljetusajoneuvoilla. Ilmavoimat olivat hyvin varustettuja ja ottivat osaa Naton ilmapuolustukseen (NATINAD). Merivoimien tehtävänä oli puolustaa pääsyä Itämerelle ja torjua Neuvostoliiton Itämeren laivasto.

Saksan jälleenyhdistyminen ja kylmän sodan päättyminen toi mukanaan suuria rakennemuutoksia, kun Bundeswehriin sulautettiin Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) Nationale Volksarmee (NVA). Kylmän sodan jännitteiden päättymisen seurauksena miesvahvuutta laskettiin 500 000:sta puoleen, neuvostokalusto pääasiassa poistettiin käytöstä ja myytiin ulkomaille tai romutettiin. Tämän lisäksi suurin osa entisistä DDR:n upseereista vapautettiin palveluksesta ja jäljelle jääneet alennettiin.

Kosovon sodan aikana vuonna 1999 saksalaiset joukot ottivat osaa taistelutoimiin ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]