Viron puolustusvoimat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viron puolustusvoimat
Viron puolustusvoimien vaakuna
Toiminnassa 1918 alkaen
Valtio Viro
Rooli asevoimat
Koko aktiivipalveluksessa:
3150[1] – 6000[2]
reservissä:
30 000[2] – 60 000[1]

Viron puolustusvoimat (viroksi Eesti Kaitsevägi) vastaavat Viron valtion aseellisesta puolustuksesta. Se muodostuu maavoimista (Maavägi), merivoimista (Merevägi), ilmavoimista (Õhuvägi) ja puolisotilaallisesta Kaitseliitosta. Kansallisen puolustuspolitiikan perustana on maan itsenäisyyden ja itsemääräysoikeuden turvaaminen sekä maa- ja merialueen että ilmatilan suojaaminen. Viron puolustusvoimien tärkeimpinä tavoitteina ovat uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen. Viron asevoimat on rakennettu yhteensopivaksi Nato- ja EU-maiden järjestelmien kanssa.

Maavoimien nykyinen organisaatio

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 1917 Venäjä pääesikunta määräsi virolaiset sotilaat palvelemaan oman maansa puolustuksessa. Ensimmäinen kansallinen virolainen sotilasyksikkö muodostettiin 20. toukokuuta 1917 jolloin Venäjän sotaministeri antoi virallisti 1. Virolaisen rykmentin. Eversti Aleksander Tõnisson otti yksikön komentoonsa. Se koostui 32 upseerista ja 3 372 sotilaasta. Yksikkö siirrettiin Rakvereen jossa se saavutti lopullisen kokonsa 118 upseerillaan ja 10 151 sotilaansa. Olemassaolonsa aikana siinä ehti palvella 216 upseeria ja 11 538 sotilasta. Viron julistauduttua itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918, Viron asevoimat perustettiin 16. marraskuuta 1918, pian ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen.

Itsenäisen Viron tasavallan kohtaloksi oli joutua Saksan ja Neuvostoliiton solmiman Molotov–Ribbentrop-sopimuksen ja sen salaisen lisäpöytäkirjan kohteeksi. Osapuolet jakoivat keskenään koko itäisen Euroopan. Viron hallitus oli pakotettu hyväksymään maaperällään neuvostoliittolaisten sotilastukikohdat ja niiden mukana 25 000 sotilasta. Neuvostoliiton Itämeren laivasto saartoi Viron 12. kesäkuuta 1940. Verenvuodatusta välttääkseen Viron hallitus päätti 17. kesäkuuta ettei se ryhdy vastarintaan. Viron täydellinen miehitys saatettiin loppuun 21. kesäkuuta mennessä. Viron puolustusvoimat riisuttiin aseista heinäkuun aikana. Ainoastaan yksi pataljoona Tallinnassa jatkoi vastarintaa.

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron puolustusvoimat perustettiin uudelleen 3. syyskuuta 1991 maan saadessa itsenäisyytensä takaisin. Virossa on asevelvollisuus. Varusmiespalveluksen pituus on kahdeksan kuukautta, ja reserviläiset kutsutaan kertausharjoituksiin viiden vuoden välein.[3] Viime vuosina asepalveluksen on suorittanut 30–36 % miespuolisesta ikäluokasta. Naisilla on ollut mahdollisuus suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus vuodesta 2013 lähtien.

Viron puolustusvoimien oman ilmoituksen mukaan Viron puolustusvoimien nykyinen rauhanaikainen vahvuus on noin 3800 henkeä, joista 1500 on kantahenkilökuntaa. Suunniteltu sodanaikainen vahvuus on 16 000 henkeä.[4]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viron puolustusvoimat.
  1. a b Ruotuväkilehti 11/2014, s. 3
  2. a b Tilastokeskus.fi
  3. http://www.mil.ee/en/defence-forces/Reserve-Force
  4. http://www.mil.ee/en/defence-forces