Saksan laivasto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Deutsche Marinen tunnus.
Saksan laivastolippu

Saksan laivasto (saks. Deutsche Marine) on Saksan armeijan merivoimat. Saksan laivasto on noin 17 300 sotilaallaan pienin Saksan asevoimien eli Bundeswehrin kolmesta puolustushaarasta. Nimitys Deutsche Marine on ollut käytössä vuodesta 1995 lähtien, sitä ennen liittotasavallan merivoimien epävirallinen nimitys oli Bundesmarine.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan laivaston historia juontaa juurensa vuosien 1848–1852 keisarilliseen laivastoon Reichsflotteen ja suoremmin vuosien 1701-1867 Preußische Marineen eli Preussin kuninkaalliseen laivastoon, josta myöhemmin kehittyi Norddeutsche Bundesmarine (1866–1871) ja Saksan keisarikunnan laivasto (saks. Kaiserliche Marine) (1872–1918).

Ensimmäisen maailmansodan päättäneessä Versailles’n rauhansopimuksessa asetettiin laivastolle tiukat rajat. Vuodesta 1919 vuoteen 1921 laivasto kantoi nimitystä Vorläufige Reichsmarine eli tilapäinen valtakunnanlaivasto kunnes muuttui Reichsmarineksi. Vuodesta 1935 vuoteen 1945 laivastoa nimitettiin Kriegsmarineksi.

Toisen maailmansodan päättäneessä rauhassa Saksalta kiellettiin aluksi merivoimien ylläpito, mutta Länsi-Saksan liityttyä 1956 Natoon liittotasavallalle perustettiin uusi laivasto, Bundesmarine. Saksojen yhdistyessä vuonna 1990 Bundesmarineen liitettiin entisen Itä-Saksan merivoimien Volksmarinen osat, ja yhdistyneet merivoimat saivat nimekseen Deutsche Marine.

Nykyinen laivasto - Deutsche Marine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berliinin muurin sortuminen ja rajalle luodun tuhannen kilometrin miinakentän purkaminen marraskuussa 1989 ja Saksojen virallinen yhdistyminen 3. lokakuuta 1990, joka samalla yhdisti Saksan demokraattisen tasavallan ja Saksan liittotasavallan laivastot yhdeksi Saksan laivastoksi. Yhdistymisen aikana ja sen jälkeen piti asevoimissa palvelevan henkilöstön määrä laskea vuoteen 1994 mennessä 370 000 henkeen. Tähän liittyen kaikki Volksmarinen yksiköt lakkautettiin vuorokautta yhdistymisen jälkeen ja ainoastaan muutama alus otettiin seuraavana päivänä uudelleen palvelukseen yhdistyneessä laivastossa. Palveluksesta poistetut joko myytiin tai romutettiin vuoden 1991 loppuun mennessä. Vuoden 1995 alkuun mennessä Bundeswehrin vahvuus oli laskenut noin 320 000 henkeen.[1]

Volksmarinen siirtyneistä aluksien kohtaloita[2]:

  • kaksi Koni-luokan fregattia jäivät 1991 ankkuriin
  • Sassnitz siirrettiin rajavartiostolle nimellä Nesuterlitz
  • Tarantul-luokan ohjuskorvetti Hiddensee luovutettiin Yhdysvalloille
  • Parchim-luokan korvetit myytiin Indonesiaan
  • Kondor-luokan miinanraivaajista kolme myytiin Uruguaylle ja kaksi Indonesialle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gardiner, Robert 1947-1995 s. 142
  2. Gardiner, Robert 1947-1995 s. 141

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]