SS-divisioona Leibstandarte Adolf Hitler

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
SS-divisioona Leibstandarte Adolf Hitler
1. SS-Panzer-Division Leibstandarte-SS Adolf Hitler.svg
SS-divisioona Leibstandarte Adolf Hitler
Toiminnassa 1923–1945
Valtio Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa
Aselajit maavoimat
Komentajat
Tunnettuja komentajia Joseph Dietrich (1937–1943)
Theodor Wisch (1943–1945)
Wilhelm Mohnke (1944–1945)
Otto Kumm (1945)
Sotilasyksikön standaari.

Leibstandarte Adolf Hitler (LAH, LSSAH tai Leibstandarte) oli 1. SS-panssaridivisioona (1. SS-Panzer-Division Leibstandarte SS Adolf Hitler). Leibstandarten tarina alkoi kansallissosialistisen puolueen varhaisvuosina Adolf Hitlerin henkilökohtaisena eliittiturvamiesjoukkona.

Toisessa maailmansodassa joukko kasvoi kokonaiseksi divisioonaksi, joka kantoi Adolf Hitlerin nimeä käsivarsinauhoissaan. Leibstandarte oli Kolmannen valtakunnan kuuluisimpia divisioonia. Leibstandarte Adolf Hitler oli merkittävin saksalainen osapuoli Prohorovkassa Kurskin taistelussa.

Yksikön tunnuksena ollut avain tulee sen ensimmäisen komentajan Joseph Dietrichin sukunimestä, joka tarkoittaa tiirikkaa.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I SS-panssariarmeijakunta Leibstandarte SS Adolf Hitlerin Tiger-panssarivaunuja Ranskassa keväällä 1944.

Divisioonan komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotarikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leibstandarten osastoja syyllistyi useisiin sotarikoksiin siviiliväestöä ja sotavankeja kohtaan.

  • Wormhoutin verilöylyssä toukokuussa 1940 Wormhoutissa Dunkerquen lähellä tuolloisen SS-Hauptsturmführer Wilhelm Mohnken johtama Leibstandarten yksikkö[2] teloitti 80 brittiläistä sotavankia. Vangit kuuluivat Royal Warwickshiren rykmenttiin, Cheshiren rykmenttiin ja kuninkaalliseen tykistöön.[3]
  • Sepp Dietrichin johtamana LSSAH toteutti Hitlerin antamaa komissaarikäskyä itärintamalla. Se osallistui myös lukuisiin neuvostoliittolaisten sotavankien joukkoteloituksiin, teloittaen jopa 4 000 vankia neljän päivän aikana.[4] Neuvostoliitto löysi LSSAH:n toimialueelta Harkovasta useita joukkohautoja. Koska liittoutuneet tuomitsivat Dietrichin ja muita divisioonan johtohahmoja sodan jälkeen muista sotarikoksista, kuten Malmedyn verilöylystä, Neuvostoliitto ei vaatinut omaa oikeudenkäyntiä vastuullisille.[5]
  • Harkovan taistelujen aikana Ukrainassa helmikuussa 1943 Joachim Peiperin johtama Leibstandarten kuulunut 2. panssarikrenatöörirykmentin III pataljoona tappoi yli 800 siviiliä Jefremovkan ja Semevkan kylissä. Jefremovkassa noin 250 ihmistä kerättiin kirkkoon, joka poltettiin muiden kylien rakennusten kanssa. Pataljoona sai tästä lempinimen ”soihtupataljoona”.lähde?
  • Italiassa LSSAH:n tiedusteluosastot olivat vastuussa lähes 2000 siviilin surmaamisesta elo-syyskuussa 1944.[6]lähde tarkemmin?
  • Bovesin verilöyly Italiassa syyskuussa 1943. Leibstandarte oli siirretty Italiaan vahvistettavaksi ja osallistumaan partisaanien vastaiseen toimintaan. Partisaanintorjuntaoperaation aikana Joachim Peiperin johtama yksikkö tuhosi Bovesin kylän ja tappoi 64 ihmistä. Osa heistä oli partisaaneja, mutta loput naisia, lapsia ja vanhuksia.lähde?
  • Malmedyn verilöylyssä Ardennien taistelun aikana Joachim Peiperin johtama Kampfgruppe Peiper, joka koostui lähinnä LSSAH:n yksiköistä, teloitti satoja yhdysvaltalaisia sotavankeja ja belgialaisia siviilejä.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rubert Butler: SS-Leibstandarte: The History of the First SS-Division. Spellmount, Staplehurst, 2001. ISBN 1-86227-117-8.
  • Blood, Phillip W.: Hitler’s Bandit Hunters. Potomac Books, 2006. ISBN 1597974455.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Michael Wittman-sivusto Luettu 6.1.2008
  2. Ilmeisesti 2. pataljoona
  3. Wormhoudt, May 1940Luettu 6.1.2008
  4. Waffen-SS: Atrocities Luettu 6.1.2008
  5. Butler s. 109
  6. Blood: Hitler's Bandit Hunters, luku 10: Western Europe

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]