Käsivarsinauha

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lottapukuinen nainen.

Käsivarsinauha on yleensä vasemman käsivarren ympärille kiinnitetty kangasnauha, joka osoittaa joukkoa, asemaa tai tehtävää. Sitä käytetään usein tunnusmerkkinä kuulumisesta sotilaalliseen joukkoon, jolle ei ole voitu jakaa yhtenäistä sotilaspukua.[1][2]

  • Kustaa III:n kaapatessa vallan Ruotsissa 1772 myssypuolueelta hänen kannattajansa käyttivät valkoista käsivarsinauhaa, joka kuului upseerien paraatipukuun 1772–1809.[3][4]
  • Suomen sisällissodassa 1918 hallituksen joukoilla oli valkoinen ja punakaartilaisilla punainen käsivarsinauha.[1]
  • Vuosina 1918–1940 kuului Suomen puolustusvoimien paraati- ja juhlapukuun valkoinen käsivarsinauha, jossa oli Suomen vaakuna. Upseereilla oli oikeus käyttää nauhassa lisäksi sen maakunnan vaakunaa, jossa he ottivat osaa sisällissotaan.[1]
  • Etelä-Ossetian sodassa 2008 eteläosseetit käyttivät valkoista käsivarsinauhaa osoittaakseen olevansa sotilaita ja erottuakseen georgialaisista.
  • Suojeluskuntien paraati- ja juhlapukuun kuului valkoinen käsivarsinauha, jossa oli maakunnan värien mukainen suojeluskuntakilpi ja sen alla suojeluskunnan nimi.[3]
  • Lotta Svärd -järjestön käsivarsinauhassa oli 45 asteen kulmassa yhden sentin levyinen raita, jossa oli piirin värit. Raidan päällä oli S-kirjain ja ylhäällä vasemmalla nimi Lotta Svärd. Oikealla alhaalla luki paikallisosaston nimi.[3]
  • Ranskassa yleisesikuntaupseerien tunnuksena oli käsivarsinauha, jonka väri määräytyi aselajin perusteella.[5]
  • Lääkintähenkilöstön tunnuksena on valkoinen käsivarsinauha, jossa on punainen risti tai puolikuu. Tunnusmerkki määritellään Geneven sopimuksissa vuodelta 1949, jotka kaikki valtiot ovat ratifioineet.[6]
  • Suomessa on aiemmin ollut käytössä valkoinen käsivarsinauha, jossa on violetinsininen risti, osoittamassa kantajansa kuulumista eläinlääkintähenkilöstöön.[3]

Lähteet [muokkaa]

  1. a b c Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
  2. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.
  3. a b c d Iso tietosanakirja, Otava 1931–1939.
  4. Svensk uppslagsbok, Förlagshuset Norden 1947.
  5. Nordisk familjebok, Nordisk familjeboks förlags 1904.
  6. ”12. What are the provisions of humanitarian law governing use of the emblem?”, International Humanitarian Law – Answers to your Questions, s. 27. Geneve: Punaisen Ristin kansainvälinen komitea, 2002. ICRC 002 0703 (PDF) (viitattu 20.3.2010). (englanniksi)