Aselaji

Aselaji on puolustushaaran (maa-, meri- ja ilmavoimat) alayksikkö, tietyyn perustehtävään erikoistunut osakokonaisuus.

Aselaji jaetaan (maavoimissa) toimintansa luonteen perusteella taisteleviin, tukeviin ja huoltaviin.

Aselajien ja sodankäynnin monimutkaisuuden kehittyminen

Aselajit ovat kehittyneet seuraavasti:

• Napoleonin sotien aikana aselajeja, sodankäynnin funktioita oli 11
• Toisen maailmansodan aikana 20
• Persianlahden sodan aikana noin 30 ja
• vuonna 2020 noin 40.

Suuret muutokset em. vaiheissa olivat ne, että toiseen maailmansotaan mennessä sodankäyntiin tuli lisää ilmaulottuvuus, Persianlahden sotaan mennessä sähkömagneettinen spektri ja vuoteen 2020 mennessä tietoulottuvuus, kyberavaruus sekä fyysinen avaruus.

Em. kehitys merkitsee samalla sodankäynnin monimutkaistumista. Jos kaikki aselajit pitää koordinoida toisiinsa, sodankäynnin monimutkaisuus lisääntyy neliöön verrattuna suhteessa aselajeihin, sodankäynnin funktioihin. Sodankäynti olisi siis noin 1 600 prosenttia monimutkaisempaa vuonna 2020 kuin Napoleonin aikana.

Maavoimien taistelevat aselajit

Taistelevia aselajeja ovat:

• jalkaväkijoukot (ml. panssarintorjunta, kranaatinheittimistö, erilliset sissi- ja erikoisjääkäriyksiköt)
• Entinen ratsuväki (engl. cavalry) eli nykyään ilmamekanisoidut\kuljetteiset joukot (Air Cavalry) (ns. nopean toiminnan joukot)
• panssarijoukot

Maavoimien tukevat aselajit

Tukevia aselajeja ovat:

• kenttätykistöjoukot (tykki-, raketinheitin- ja tykistöohjusyksiköt)
• ilmatorjuntajoukot (tykki-, ohjus- ja ballististen ohjusten torjuntayksiköt)
• pioneerijoukot (suluttaminen, linnoittaminen, liikkeen edistäminen ja suojelu)
• viesti- ja esikuntajoukot
• tiedustelu- ja valvontajoukot (ml. panssari-, kauko-, lento- ja lennokkitiedustelu sekä aselajien oma tiedustelu)
• elektronisen sodankäynnin joukot (elektroninen tuki, elektroninen vaikuttaminen ja elektroninen suojautuminen).

Huoltavat aselajit

• huoltojoukot (täydennykset, kunnossapito, lääkintähuolto, kuljetukset ja huoltopalvelu)