Rautaesirippu
Wikipedia
Rautaesirippu (engl. Iron Curtain) on länsivaltojen käyttämä nimitys rajalle, joka jakoi Euroopan kahteen osaan, itään ja länteen. Euroopan jako kahteen osaan kesti toisesta maailmansodasta aina kylmän sodan loppuun (noin 1945–1990). Itä käsitti Neuvostoliiton ja sen hallinnassa olleet sosialistiset valtiot, ja länsi muut Euroopan valtiot, joista useimmat olivat Yhdysvaltain liittolaisia.
Aasiassa oli vastaava raja, niin sanottu bambuesirippu, joka jakoi sosialistiset ja kapitalistiset valtiot.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nimen alkuperä
Vaikka nimitystä oli käytetty neuvostovaltion eristyksestä jo 1918 ja sillä oli roolinsa myös natsi-Saksan propagandassa, nimen yleisti lopullisesti Ison-Britannian entinen pääministeri Winston Churchill 5. maaliskuuta 1946 Fultonissa, Missourissa pitämässään puheessa:
»Stettinistä Itämereltä Triesteen Adrianmerelle on laskeutunut "rautaesirippu" maanosan halki. Tuon linjan takana ovat kaikki vanhojen Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden pääkaupungit. Varsova, Berliini, Praha, Wien, Budapest, Belgrad, Bukarest ja Sofia; kaikki nämä kuuluisat kaupungit ja väestö niiden ympärillä ovat paikassa, jota minun pitää kutsua Neuvostoliiton alueeksi, ja kaikki ovat tavalla tai toisella alamaisia, eivätkä ainoastaan Neuvostoliiton vaikutusvallassa vaan todella suuressa ja joissain tapauksissa kasvavissa mitoissa Moskovan kontrollissa.»
[muokkaa] Ideologiset ristiriidat
-
Pääartikkeli: Kylmä sota
Rautaesirippu ei ollut pelkkä Euroopan jakava raja; se jakoi myös kaksi erilaista maailmaa. Idässä kommunismi ja sosialismi olivat vallitsevia aatteita. Länsivallat näkivät idän epädemokraattisena diktatuurina. Itä näki lännen vastaavasti porvarillisina imperialisteina ja riistäjinä. Kummallakin puolella valtiokoneisto vaikutti propagandalla yleiseen mielipiteeseen, ja teki ideologioista tunnepitoisia katkaisten yhteyden todellisiin poliittisiin ja taloudellisiin teorioihin.
[muokkaa] Sotilasliitot
-
Pääartikkelit: NATO ja Varsovan liitto
Rautaesirippu ja kylmä sota johtivat Euroopassa kahden sotilasliiton syntyyn. Vuonna 1949 12 länsimaata perusti puolustusliitto NATO:n. Saksan liittotasavalta liittyi NATOon vuonna 1955, mikä sai Neuvostoliiton pelkäämään Saksan sotilasmahdin uutta nousua. Sen seurauksena sosialistiset maat perustivat oman puolustusjärjestönsä, Varsovan liiton. Euroopan sosialistista maista ainoastaan Jugoslavia ja vuodesta 1968 Albania olivat Varsovan liiton ulkopuolella. NATO ja Varsovan liitto olivat vastakkain Euroopassa aina vuoteen 1991 asti, jolloin Varsovan liitto purettiin Neuvostoliiton kaatumisen seurauksena.
[muokkaa] Fyysinen raja
Rautaesirippu muodosti puolustusrajan länsi- ja itäblokin välillä. Esiripun läheiset alueet olivat eräitä maailman aseistetuimpia alueita. Varsinkin Saksassa raja näkyi selvästi Saksan liittotasavallan, ja Saksan demokraattisen tasavallan välillä (katso lisää: Saksojen välinen raja). Saksassa raja oli merkitty tolpin ja kyltein, ja molemmilla puolilla rajaa oli lukuisia vartiotorneja. Matka Itä-Saksasta Länsi-Saksaan oli mahdollista, mutta siihen sisältyi henkilökohtainen riski, sillä molemmilla puolilla rajaa oli vartijoita.
Muualla kuin Saksassa raja oli paljon kevyempi. Esimerkiksi Unkarin ja Itävallan välillä kulki vain rautalangasta tehty aita, joka oli helppo poistaa vuonna 1989, kun rautaesirippu murtui.
Euroopan halki kulkeva raja aiheutti monien ihmisten karkaamisen rajan toiselle puolelle. Saksassa lukuisat ihmiset saivat surmansa yrittäessään paeta länteen.
