Trumanin oppi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Presidentti Harry S. Truman julisti Trumanin opin 12. maaliskuuta 1947 Yhdysvaltain kongressille pitämässään puheessa.

Trumanin oppi oli Yhdysvaltojen ulkopoliittinen doktriini, jonka julisti presidentti Harry S. Truman 12. maaliskuuta 1947. Sen mukaan Yhdysvaltojen tuli tukea demokratiaa ja vastustaa totalitarismia, tukemalla "vapaan maailman" hallituksia. Truman sanoi: "Uskon, että Yhdysvaltain politiikan on pyrittävä tukemaan kaikkia vapaita kansoja, jotka vastustavat aseellisten vähemmistöjen pyrkimyksiä alistaa nämä kansat tai painostaa niitä ulkoapäin." Truman pyrki näin välttämään samanlaisen kehityskulun, joka oli jo havaittavissa Itä-Euroopassa, jossa Neuvostoliiton ohjaamina pystytettiin kommunistisia hallituksia epärehellisten vaalien perusteella. Ajankohtaisena pyrkimyksenä hänellä oli saada kongressilta rahaa Kreikan ja Turkin tukemiseen taloudellisesti ja sotilaallisesti, jotta nämä eivät päätyisi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Suurvaltojen vastakkainasettelussa näkyi siis selvästi kylmän sodan henki.

Vaihtoehtoisia tulkintoja Trumanin tavoitteista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marxilainen historian tutkimus, jonka tulkintoihin tiedeyhteisö pääosin suhtautuu melko kriittisesti, tulkitsee Trumanin oppia, kuten muutakin päätöksentekoa taloudellisten riippuvuussuhteiden valossa. Radikaali tutkija Frank Kofsky on nähnyt Trumanin opillaan rakentaneen Yhdysvaltoihin asevarusteluautomaatin.[1] Tämän tulkinnan mukaan "give 'em hell Harry", kuten Trumania kutsuttiin, peloitteli kongressia tietoisesti, että sai tarvittavat rahat, jotta toisen maailmansodan jälkeen alasajon kohteeksi joutunut lentokoneteollisuus kyettiin pelastamaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut kansallistaa tuo teollisuuden haara. Truman siis liputti yksityisomistuksen puolesta hankkimalla suuret tilaukset vetoamalla Neuvostoliiton muodostamaan uhkaan.

Tutkijat, kuten Walter LaFeber, ovatkin pitäneet päätöksentekijöiden suurimpana huolenaiheena uuden laman välttämistä. On muistettava, että kansan muistissa oli vielä se, että ensimmäistä maailmansotaa seurasi suuri lama.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Carl Grimberg, Erling Bjol, Kansojen historia osa 22, s.101

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Frank Kofsky: Harry S. Truman and the War Scare of 1948: A Successful Campaign to Deceive the Nation


Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.