Afganistanin sota
Wikipedia
 |
Tämä artikkeli on viikon yhteistyöartikkeli, koska tämä merkittävästä aiheesta oleva artikkeli tarvitsee laajennusta. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Afganistanin sota | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa terrorismin vastaista sotaa | |||||||||
 |
|||||||||
|
|||||||||
| Taistelijat | |||||||||
 Taliban Al Qaida |
 Afganistan PohjoisliittolaisetNATO  ISAF |
||||||||
| Komentajat | |||||||||
| Mullah OmarAyman al-Zawahiri Mullah Dadullah Gulbuddin Hekmatyar |
Tommy Franks David Fraser Mohammed Fahim |
||||||||
| Tappiot | |||||||||
| n. 15 000 | 628 liittouman sotilasta, joista 412 amerikkalaisia | ||||||||
Afganistanin sota alkoi lokakuussa 2001 Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian ja pohjoisen liiton joukot hyökkäsivät Afganistanin syrjäyttääkseen maan Taliban-hallinnon. Yhdysvaltalaisen kenraalin Tommy Franksin johtama kampanja oli nimeltään Operation Enduring Freedom.[1] Brittijoukkojen operaatio oli nimeltään Operation Veritas[2] .
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sodan tausta
Sodan taustalla olivat syyskuun 11. päivän terrori-iskut World Trade Centeriin ja Pentagoniin, joista vastuun ottanut Osama bin Laden Al-Qaida-ryhmineen piti tukikohtaansa Afganistanissa ystävällismielisen Taliban-hallinnon suojissa. YK:n turvallisuusneuvosto oli vaatinut terroristiksi epäillyn Osama bin Ladenin luovuttamista jo joulukuussa 2000. Syyskuun 11. iskujen tekijöiden selvittyä Yhdysvaltain presidentti George W. Bush vaati talibaneja luovuttamaan Osama bin Ladenin ja Al-Qaidan johtajat sekä sulkemaan terroristien koulutusleirit. Talibanit eivät suostuneet vaatimuksiin, vaan halusivat ensin lisää todisteita bin Ladenin syyllisyydestä ja ehdottivat hänen asiansa käsittelyä jossakin islamilaisessa tuomioistuimessa. Hyökkäyksen lähestyessä talebanit tarjosivat bin Ladenin luovuttamista johonkin puolueettomaan valtioon asian tutkimiseksi. Bush ilmoitti, ettei pitänyt talebanien ehdotuksia vilpittöminä, ja 7. lokakuuta 2001 klo 16.30 UTC yhdysvaltalais- ja brittijoukot aloittivat taliban- ja Al-Qaida -kohteiden pommitukset Kabulissa, Kandaharissa sekä Jalalabadissa.[3]
[muokkaa] Sodan kulku
Ensimmäisen kahden viikon strategiset pommitukset johtoa ja viestiyhteyksiä vastaan eivät tuottaneet juurikaan tulosta, mutta tämän jälkeen painopisteen siirto rynnäköintiin Talibanin taistelujoukkoja vastaan sekä Yhdysvaltain erikoisjoukkojen hyökkäys Kandahariin marraskuun alussa mahdollistivat Pohjoisen liiton joukkojen etenemisen. Mazar-i-Sharif vallattiin 9. marraskuuta ja sitä puolustaneet taliban-taistelijat teloitettiin. Mazar-i-Sharifin menetyksen jälkeen monet pohjoiset maakunnat antautuivat ilman vastarintaa talibanien tukijoiden vaihtaessa puolta. Yöllä 12. marraskuuta talibanit vetäytyivät Kabulista kohti etelää. Kaupunkia jäi puolustamaan vain kourallinen ulkomaalaisia al-Qaidan taistelijoita, jotka 13. päivänä saapuneet Pohjoisen liiton joukot voittivat nopeasti. Seuraavan 24 tunnin aikana kaikki Iranin rajan vastaiset maakunnat antautuivat, mukaan lukien tärkeä Heratin kaupunki.
Pohjoisessa Afganistanissa 10 000 Taliban-taistelijaa vetäytyi Kondozin kaupunkiin, joka saarrettiin 16. marraskuuta mennessä. Tällöin talibanit olivat perääntyneet etelässä jo Kandahariin asti. 13. päivästä lähtien noin 2000 Al-Qaida-taistelijaa, joukossa melko varmasti myös Osama bin Laden, oli linnoittautunut Tora-Boran vuoristoon 50 kilometriä lounaaseen Jalalabadista. Yhdysvaltain ilmavoimat aloittivat massiiviset pommitukset linnoitusten tuhoamiseksi. Konduz antautui 25. marraskuuta, ja noin 2000 taistelijaa teloitettiin välittömästi tai tukehtui kuoliaaksi kuljetuksen aikana. Qala-e-Jangin vankilassa alkoi samana päivänä kapina noin 600 vangin noustua vangitsijoitaan vastaan. Kapinan tukahduttaminen kesti kolme päivää ja merkitsi taisteluiden loppua pohjoisessa Afganistanissa.
Etelässä Kandahar oli vielä talibanien hallinnassa. Ensimmäinen suurempi Yhdysvaltain joukko, noin 1000 merijalkaväen sotilasta, taisteli täällä ensi kertaa talibaneja vastaan. Raskaan pommituksen alla Taliban-joukot olivat valmiit antautumaan 6. joulukuuta, mutta Yhdysvallat ei hyväksynyt armahdusta Talibanin tai Al-Qaidan johtajille ja 7. joulukuuta Talibanin johtaja Mullah Omar nähtiin viimeisen kerran moottoripyöräsaattueessa pakenemassa Kandaharista kohti Uruzganin maakunnan vuoristoa. Muut Taliban-johtajat pakenivat Pakistaniin Paktian ja Paktikan maakuntien kautta ja kaupunki jäi Pohjoisen liiton joukkojen käsiin.
Taistelut jatkuivat vielä Tora-Borassa, jossa Al-Qaidan taistelijat puolustautuivat luolissa ja bunkkereissa heimopäälliköiden joukkoja, Yhdysvaltain erikoisjoukkoja sekä ilmaiskuja vastaan. Taistelut jatkuivat vaikeassa maastossa 17. joulukuuta asti, jolloin viimeinen luolakompleksi vallattiin. Osama bin Ladenin tai hänen ruumiinsa etsinnät jatkuivat tammikuulle asti, mutta hänestä tai muista Al-Qaidan johtajista ei löydetty merkkejä. Arviolta 200 ulkomaista Al-Qaidan taistelijaa kuoli taistelussa.lähde?
Vielä maaliskuussa 2002 Yhdysvaltain ja Afganistanin heimojen joukot joutuivat hyökkäämään 1000-5000 uudelleen ryhmittynyttä Taliban-taistelijaa vastaan yli 3000 metrin korkeudessa Paktian maakunnassa (Operaatio Anaconda). [4] Hyökkäykseen osallistui noin kaksi tuhatta sotilasta. Kahdeksan amerikkalaista kuoli, 82 haavoittui.[5] Afgaanien tappioista ei ole tietoja.
Arviot sodassa kuolleiden siviilien määrästä liikkuvat 1000 ja 3600:n välillä. Sodan vuoksi epäsuorasti kuolleiden siviilien määriä ei ilmeisesti ole tutkittu tarkasti. Brittiläisen Guardian-lehden artikkeli puhuu muutamista kymmenistä tuhansista. Sodan aikana monet humanitääriset järjestöt pelkäsivät suurkatastrofia, mikäli sota jatkuisi kiivaana vielä lähestyvänä talvena. Tämän vuoksi Yhdysvalloille esitettiin vaatimuksia keskeyttää sotatoimet humanitäärisen tilanteen helpottamiseksi. Sodan päävaihe saatiin kuitenkin vietyä loppuun jo ennen talvea.lähde?
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Franks runs the day-to-day operations of the Afghan campaign 24.10.2001. CNN. Viitattu 13.5.2008.
- ↑ Operation Veritas UK Ministry of Defence.
- ↑ Operation Veritas - summary reports - October 2001 to December 2001 UK Ministry of Defence.
- ↑ CNN
- ↑ Global Security
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Tapahtumat (2001–2003) | Tapahtumat (2004-) | Erityisartikkelit | Operaatioiden osanottajat | Terroristijärjestöt |
|
2001:
2002: 2003: |
2004: 2005: 2006: 2007: |
