Siirtomaavallan purkautuminen

Wikipedia
Ohjattu sivulta Dekolonisaatio
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wiki letter w.svg
 Tämä artikkeli tai sen osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta.
Maailma vuonna 1946
  YK:n perustajavaltio
  Brittiläinen Intia
  Kansainliiton mandaattialue
(Lounais-Afrikka)
   YK:n jäsenvaltioiden liittännäisvaltiot
  Yhdistyneiden kansakuntien huoltohallintoalue
   ei YK:n jäsenvaltiot
  merentakaiset alueet

Siirtomaavallan purkautuminen eli dekolonisaatio tarkoittaa Euuropan valtioiden muualla maailmassa omistamien siirtomaiden itsenäistymistä. Siirtomaiden itsenäistyminen tapahtui useassa vaiheessa. Yhdysvallat itsenäistyi jo vuonna 1776, ja suurin osa Latinalaisen Amerikan valtioista 1800-luvun aikana. Aasian ja Afrikan siirtomaiden itsenäistyminen alkoi pääosin toisen maailmansodan jälkeen ja huipentui 1950–1960-luvuilla. Jotkin entiset siirtomaat kuuluvat yhä entisiin emämaihinsa niin sanottuina merentakaisina alueina, kuten esimerkiksi Ranskan Guyana.

Sisällysluettelo

Tapahtumat [muokkaa]

Siirtomaavallan purkautuminen Amerikassa [muokkaa]

Kansallisuusaate kasvoi Amerikan siirtomaissa 1700- ja 1800-luvuilla. Siirtomaiden tyytymättömyys isäntävaltioihin aiheutti lukuisia kapinoita. Vuonna 1775 tapahtunut Bostonin teekutsut käynnistivät Amerikan vallankumouksen, jossa Yhdysvallat syntyi voitettuaan Ison-Britannian Yhdysvaltain vapaussodassa 1783. Kanadassa siirtomaavallan purkautuminen tapahtui ranskalaisten siirtokuntien jäädessä häviölle briteille, muodollisesti Kanadaa johtaa edelleen Englannin lähettämä kenraalikuvernööri.

Haitilla mustat orjat nousivat kapinaan Ranskan vallankumouksen heikentämää miehittäjää vastaan. Tämä johti saaren mustat vallankumoukseen ja saari itsenäistyi 1804. Vastatoimena Napoleon lähetti kymmeniä tuhansia sotilaista miehittämään Haiti uudestaan, epäonnistuen tässä. Länsimaat asettivat Haitin vuosikymmeniksi saartoon ja Ranska vaati ja sai satojen miljoonien dollareiden (1800-luvun rahan arvossa) korvaukset laskemistaan menetyksistä. Haitin joukot auttoivat muuta Etelä-Amerikkaa aloittamaan vapaustaistelunsa eurooppalaista kolonialismia vastaan.

Espanjan siirtokuntien vapaustaistelu kasvoi Etelä-Amerikan itsenäisyyssodiksi vuosina 1808–1825 ja Meksikon vapaussodaksi vuosina 1810–1821, mitkä sodat päättivät Espanjan siirtomaavallan Amerikassa. Brasiliassa kansallismieliset nousivat kapinaan ja Portugalin kuninkaan poika Pedro I tuki heitä. Brasilia itsenäistyi 1822 ja Pedro I:stä tuli Brasilian keisari. Kaikissa Etelä-Amerikan maissa valta on 1900-luvun loppuun asti pysynyt valkoisella vähemmistöllä. Vasta 2000-luvulla intiaaneja on noussut maiden johtoon.

Luettelo Amerikan ja Länsi-Intian maiden entisistä siirtomaista [muokkaa]

Keski-Amerikan ja Karibian poliittinen kehitys

Tämä on luettelo 1900-luvulla itsenäistyneistä siirtomaista

Valtio Itsenäistymisvuosi Entinen emämaa
Bahaman lippu Bahama[1] 1973 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Antigua ja Barbudan lippu Antigua ja Barbuda[2] 1981 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Barbadoksen lippu Barbados[3] 1966 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Dominican lippu Dominica[4] 1978 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Grenada[5] 1974 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Saint Kitts ja Nevisin lippu Saint Kitts ja Nevis[6] 1983 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Saint Lucian lippu Saint Lucia [7] 1979 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Saint Vincent ja Grenadiinien lippu Saint Vincent ja Grenadiinit[8] 1979 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Trinidad ja Tobagon lippu Trinidad ja Tobago[9] 1962 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Belizen lippu Belize[10] 1981 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Jamaika[11] 1962 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Guyana[12] 1966 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Surinamen lippu Suriname[13] 1975 Alankomaiden lippu Alankomaat

Siirtomaavallan purkautuminen Aasiassa ja Oseaniassa [muokkaa]

Yhdysvallat oli jo luopunut siirtomaistaan, kuten Filippiineistä. Samaa vaadittiin Englannilta mm. Intiassa. Aluksi brittihallinto ei halunnut luopua maasta, mutta Mahatma Gandhin johtama itsenäissyysliike ja sen järjestämä passiivinen vastarinta johtivat lopulta vuonna 1947 brittien vetäytymiseen ja Intian ja Pakistanin itsenäistymiseen.

Ranska halusi palauttaa valtansa Japanin siltä viemiin Kaukoidän siirtomaihin, joka johti vuonna 1946 Indokiinan sotaan, jossa Ranskan sotatoimien päärahoittajana toimi Yhdysvallat. Sota päättyi vuonna 1954 Ranskan tappioon ja entisen Indokiinan alueelle kolmesta eri kansasta syntyi kolme "uutta" valtiota: Laos, Vietnam ja Kambodža. Vietnamin yhdistyminen vei vielä 20 vuotta sotaa Yhdysvaltoja vastaan, jossa sodassa kuoli noin viisi miljoonaa vietnamilaista. Yhdysvaltojen vastarinta levitti sodan kaikkiin kolmeen maahan.

Oseaniassa Siirtomaavallan purkautumista tapahtui Austalian ja Uuden-Seelannin itsenäistyessä. Tyynen meren saarivaltioista osa on edelleen alueen ulkopuolisten maiden vallassa.

Luettelo Aasian ja Oseanian entisistä siirtomaista [muokkaa]

Tämä on luettelo 1900-luvulla itsenäistyneistä siirtomaista

Valtio Itsenäistymisvuosi Entinen emämaa(t) Muuta tietoa
Intia[14] 1947 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Pakistanin lippu Pakistan [15] 1947 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia Itä-Pakistan itsenäistyi vuonna 1971 itsenäiseksi Bangladeshin valtioksi
Jemen[16] 1967 (Etelä-Jemen)
1918 (Pohjois-Jemen)		 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Ottoman flag.svg Ottomaanien valtakunta		 Etelä- ja Pohjois-Jemen yhdistyivät vuonna 1990
Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lippu Yhdistyneet arabiemiirikunnat[17] 1971 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Myanmarin lippu Myanmar[18] 1948 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Bahrainin lippu Bahrain[19] 1971 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Qatarin lippu Qatar[20] 1971 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Afganistanin lippu Afganistan[21] 1919 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Israelin lippu Israel[22] 1948 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Kuwait[23] 1961 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Sri Lankan lippu Sri Lanka[24] 1948 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia vuoteen 1972 Ceylon
Malediivien lippu Malediivit[25] 1967 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Malesian lippu Malesia[26] 1957 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia Malaija, Singapore, Sarawak ja Sabah yhdistyi vuonna 1963 Malesiaksi josta Singapore itsenäistyi vuonna 1965
Brunein lippu Brunei[27] 1984 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Tuvalun lippu Tuvalu[28] 1978 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Irak[29] 1932 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Jordania[30] 1946 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Salomonsaarten lippu Salomonsaaret[31] 1978 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Tongan lippu Tonga[32] 1970 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Kiribati[33] 1979 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Fidži[34] 1970 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Vanuatun lippu Vanuatu[35] 1980 Ranskan lippu Ranska
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Vietnamin lippu Vietnam[36] 1954 Ranskan lippu Ranska yhdistyi vuonna 1976
Laos[37] 1954 Ranskan lippu Ranska
Kambodža[38] 1953 Ranskan lippu Ranska
Libanon[39] 1948 Ranskan lippu Ranska
Syyrian lippu Syyria[40] 1946 Ranskan lippu Ranska
Filippiinit[41] 1946 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Indonesia[42] 1949 Alankomaiden lippu Alankomaat vuonna 1950 Etelä-Molukit ja vuonna 1963 Länsi-Uusi-Guinea liitettiin Indonesiaan
Itä-Timor[43] 1976 Portugalin lippu Portugali itsenäistymisen jälkeen maa oli Indonesian miehittämä vuosina 1976-2002
Papua-Uuden-Guinean lippu Papua-Uusi-Guinea[44] 1975 Australian lippu Australia
Naurun lippu Nauru[45] 1968 Australian lippu Australia
Samoan lippu Samoa[46] 1962 Uuden-Seelannin lippu Uusi-Seelanti
Marshallinsaarten lippu. Marshallinsaaret[47] 1986 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Mikronesian lippu Mikronesia[48] 1986 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Australian lippu Australia[49] 1901 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Uuden-Seelannin lippu Uusi-Seelanti[50] 1907 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Ei itsenäiset alueet [muokkaa]
Alue Valtio Entinen emämaa
Daman ja Diu Intian osa vuodesta 1961 Portugalin lippu Portugali
Goa Intian osa vuodesta 1961 Portugalin lippu Portugali
Macaon lippu. Macao[51] Kiinan osa vuodesta 1999 Portugalin lippu Portugali
Pondicherry Intian osa vuodesta 1954 Ranskan lippu Ranska
Hongkong[52] Kiinan osa vuodesta 1997 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia

Siirtomaavallan purkautuminen Euroopassa [muokkaa]

Wiki letter w.svg
 Tämä artikkeli tai sen osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta.

Luettelo Euroopan entisistä siirtomaista [muokkaa]

Tämä on luettelo 1900-luvulla itsenäistyneistä siirtomaista

Valtio Itsenäistymisvuosi Entinen emämaa(t) Muuta
Kypros[53] 1960 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia Turkki miehitti saaren pohjoisosan vuonna 1974 puhjenneessa Kyproksen kriisissä
Maltan lippu. Malta[54] 1964 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia

Siirtomaavallan purkautuminen Afrikassa [muokkaa]

  Ranskan entiset siirtomaat
  Belgian entiset siirtomaat
  Portugalin entiset siirtomaat
  Espanjan entiset siirtomaat
  Britannian entiset siirtomaat
  Etelä-Afrikan entiset siirtomaat
  Italian entiset siirtomaat
  aina itsenäiset valtiot
Pääartikkeli: Siirtomaavallan purkautuminen Afrikassa

Ensimmäisen maailmansodan seurauksena Saksa menetti siirtomaansa Afrikassa, mutta ne siirtyivät Kansainliiton kautta lähinnä Englannin alusmaiksi (esim. Namibia ja Tanganjika). Suuri talouslama heikensi Euroopan maiden kykyä pitää siirtomaansa valtansa alla niiden kansojen siirtyessä eri asteiseen vastarintaan pyrkimyksenä vapautua eurooppalaisesta kolonialismista.

Ennen toista maailmansotaa itsenäisiä valtioita Afrikassa olivat vain Liberia, Egypti, Etiopia ja Etelä-Afrikka. Näistä Liberia oli Yhdysvalloista muuttaneiden entisten mustien orjien alue, jossa tulokkaat ottivat vallan maan alkuperäisasujilta muuttaen maan kielen ja kansakunnan nimen. Westminsterin säädöksellä Englanti julisti eräitä siirtomaitaan vapaaksi vuonna 1931, mm. Etelä-Afrikka sai näin muodollisen itsenäisyyden ilman omaa toimintaa vapauden saamiseksi. Egypti tuli muodollisesti itsenäiseksi vuonna 1922 mutta eli käytännössä brittien miehittämänä ja ohjaamana Nasserin hallintoon asti. Etiopia on käytännössä ainoa Afrikan valtio, joka ei joutunut alistumaan eurooppalaiselle kolonialismille, tosin Italia pystyi 1800-luvun lopun Etiopion valloitusyritystensä epäonnistumisen "korjaamisena" moderneilla aseilla miehittämään maa 1940-luvulla viideksi vuodeksi.

Siirtomaiden vapautuminen Afrikassa alkoi toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1951, kun Libya itsenäistyi. Seuraavana itsenäistyi Kultarannikko vuonna 1957, jonka nimi muuttui Ghanaksi. Nigeria itsenäistyi 1960, Sierra Leone ja Tanganjika vuonna 1961 myöhemmin Tansania. Uganda itsenäistyi vuonna 1962, Kenia vuonna 1963, Malawi ja Zambia vuonna vuonna 1964, Gambia vuonna 1965, Lesotho ja Botswana 1966 sekä Swasimaa 1968. Vapautuminen ei kaikissa maissa sujunut ongelmitta kuten Belgian Kongossa, jossa puhkesi kuuden vuoden sota ja Nigeriassa jossa alkoi Biafran sota. Viimeisinä itsenäistyivät Gunnea-Bissau 1974, Mosambik 1975, Angola 1975 jossa syttyi sisällisota, Djibouti 1977, Zimbabwe 1980, Namibia 1990 sekä Eritrea 1993.

Katso myös [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

  1. ↑ Country Profiles Bahamas. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  2. ↑ Country Profiles Antigua and Barbuda. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  3. ↑ Country Profiles Barbados. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  4. ↑ Country Profiles Dominica. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  5. ↑ Country Profiles Grenada. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  6. ↑ Country Profiles Saint Kitts and Nevis. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  7. ↑ Country Profiles Saint Lucia. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  8. ↑ Country Profiles Saint Vincent and the Grenadines. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  9. ↑ Country Profiles Trinidad and Tobago. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  10. ↑ Country Profiles Belize. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  11. ↑ Country Profiles Jamaica. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  12. ↑ Country Profiles Guyana. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  13. ↑ Country Profiles Suriname. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  14. ↑ Country Profiles India. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  15. ↑ Country Profiles Pakistan. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  16. ↑ Country Profiles Yemen. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  17. ↑ Country Profiles United Arab Emirates. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  18. ↑ Country Profiles Burma. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  19. ↑ Country Profiles Bahrain. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  20. ↑ Country Profiles Qatar. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  21. ↑ Country Profiles Afganistan. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  22. ↑ Country Profiles Israel. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  23. ↑ Country Profiles Kuwait. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  24. ↑ Country Profiles Sri Lanka. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  25. ↑ Country Profiles Maldives. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  26. ↑ Country Profiles Malaysia. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  27. ↑ Country Profiles Brunei. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  28. ↑ Country Profiles Tuvalu. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  29. ↑ Country Profiles Iraq. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  30. ↑ Country Profiles Jordan. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  31. ↑ Country Profiles Solomon Islands. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  32. ↑ Country Profiles Tonga. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  33. ↑ Country Profiles Kiribati. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  34. ↑ Country Profiles Fiji. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  35. ↑ Country Profiles Vanuatu. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  36. ↑ Country Profiles Vietnam. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  37. ↑ Raportti Laosista Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 2.10.2010.
  38. ↑ Country Profiles Cambodia. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  39. ↑ Country Profiles Lebanon. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  40. ↑ Country Profiles Syria. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  41. ↑ Country Profiles Syria. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  42. ↑ Country Profiles Syria. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  43. ↑ Country Profiles Timor-Leste. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  44. ↑ Country Profiles Papua New Guinea. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  45. ↑ Country Profiles Nauru. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  46. ↑ Country Profiles Samoa. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  47. ↑ Country Profiles Marshall Islands. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  48. ↑ Country Profiles Micronesia. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  49. ↑ Country Profiles Australia. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  50. ↑ Country Profiles New Zealand. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  51. ↑ Country Profiles Macau. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  52. ↑ Country Profiles Hong Kong. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  53. ↑ Country Profiles Cyprus. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  54. ↑ Country Profiles Malta. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Siirtomaavallan_purkautuminen&oldid=13235037