Portugalin Intia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vice-Reino da Índia Portuguesa
Estado Português da Índia
15051961
Flag of Portugal.svg   Coat of arms of Portuguese India (1951-1974).svg
lippu vaakuna
Map India Portuguesa.png
Portugalin Intian sijainti
Valtiomuoto Portugalin siirtomaa
Portugalin kuningas
Portugalin presidentti
Manuel I (1511–21)
Américo Tomás (1958–1961)
Pääkaupunki Kochi (1530)
Nova Goa
Historia
 –perustettu
 –Intian miehitys

15. elokuuta,1505
14. tammikuuta 1961 asti
Virallinen kieli portugalin kieli
Yleisimmät kielet konkani,gujarat,marathi,malajalam
Valuutta Portugalin Intian rúpia
Portugalin Intian escudo
Seuraaja(t) Intia

Portugalin Intia tarkoittaa Intian alueita, jotka kuuluivat siirtomaa-aikana Portugalille. Intian itsenäistyttyä vuonna 1947 Portugalin Intia koostui lukuisista enklaaveista Intian länsirannikolla. Niihin kuului muiden muassa Goa, jota Portugali hallitsi vuoteen 1961 saakka.

Alueen valtaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Portugalin Intia alkoi kehittyä, kun Vasco da Gama saapui Kozhikodeen 20. toukokuuta 1498. Portugalilainen amiraali Afonso de Albuquerque sai jo vuonna 1503 oikeuden rakentaa linnakkeen Cochiniin, Intian niemen kärjen länsipuolelle. Portugali sai valtaansa esimerkiksi Salsetten, Mumbain, Baçaimin sekä Damanin ja Diun. Tavoitteena oli saada muslimien harjoittama merikauppa Portugalin haltuun matkan varrella olevien tukikohtien avulla.[1]

Albuquerque teki alueelle uuden matkan ja valtasi Goan vuonna 1510 muslimeilta.Seuraavana vuonna hän valloitti Malakan, joka oli tärkeä salmi Itä-Aasiaan. Portugali solmi ystävyyssuhteet Etelä-Intian mahtivaltio Vijayanagaran kanssa ja takasi sille hevosten laivaamisen Persiasta ja Arabiasta. Portugalille oli edullista pysyä hyvissä väleissä ei-islamilaisten valtioiden kanssa. Uskontokysymys kuitenkin kärjisti suhteita, sillä portugalilaiset levittivät voimakkaasti kristinuskoa. Laajentumisvaihe päättyi vuonna 1580, kun Espanja ja Portugali yhdistettiin lyhyeksi aikaa.[1]

Portugalin hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Portugali piti yllä hyviä suhteita Intian ylimpiin johtomiehiin, mutta paikalliset pikkuruhtinaat eivät saaneet juuri arvostusta. Asevoimin saatettiin tehdä aluelaajennuksia ja ryöstää hindutemppeleitä. Lähetystyö oli myös tavoitteena. niinpä itärannikolla sijaitsevan Mannarinlahden kalastajaväestö otettiin vuonna 1536 Portugalin suojeluun muslimien ryöstöiltä sillä ehdolla, että asukaiden oli otettava kristillinen kaste ja tunnustettava Portugalin kuningas hallitsijakseen.[1]

Britit valta-asemaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Portugali alkoi menettää otettaan Intiasta 1600-luvulla, kun Iso-Britannia alkoi rakentaa omaa merivaltaansa. Britit tukeutuivat hallinnossaan paikallisten ruhtinaiden apuun, ja 1800-luvulla lähes koko niemimaa alkoi olla brittien suorassa tai epäsuorassa hallinnassa.[2] Portugalille jäi vain hajanaisia enklaaveja. Vuonna 1703 britit taivuttelivat Portugalin Methuenin sopimukseen, jonka mukaan Britannian teollisuudella tuli olemaan etuoikeutettu asema Portugalin ja sen siirtomaiden markkinoilla. Intia valtasi Portugalin viimeiset Intian-siirtomaat Goan, Damanin ja Diun vuonna 1961.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Arild Hvidtfeldt: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 10: Suuret löytöretket, s. 245-250. Suom. Heikki Eskelinen. Otava, 1984. ISBN 951-1-08132-2.
  2. Erling Bjøi & Olof G. Lidin & Göran Malmqvist: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 15: Imperialismin aika, s. 29-32, 42. Suom. Heikki Eskelinen. Otava, 1986. ISBN 951-1-06903-9.
  3. Anders Røhr: Otavan suuri maailmanhistoria. Kartasto-osa, s. 220. Suom. Laura Kolbe. Helsinki: , 1983. ISBN 951-1-07458-X.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.