Siirtomaavallan purkautuminen Afrikassa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karikatyyri Cecil Rhodesin suunnitelmasta rakentaa lennätinlinja Afrikan halki. Rhodesin Kap–Kairo-suunnitelman mukaan Ison-Britannian olisi pitänyt muodostaa katkeamaton siirtomaiden ketju Kapkaupungista Kairoon.

Siirtomaavallan purkautuminen Afrikassa eli Afrikan dekolonisaatio oli pääosin toisen maailmansodan jälkeen alkanut prosessi, jossa siirtomaat alkoivat yhä ponnekkaammin vaatia itsenäisyyttään ja eurooppalaiset siirtomaavallat vetäytyivät mantereelta. [1]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Imperialismi

Euroopan valtiot jakoivat Afrikan ja sen luonnonresurssit Berliinin konferenssissa vuosina 1884–85. Vuoteen 1912 mennessä lähes koko Afrikka oli eurooppalaisten hallussa Liberiaa ja Etiopiaa lukuun ottamatta. Ranska ja Britannia pitivät hallussaan suurimpia alueita, mutta Afrikan-siirtomaita oli myös Saksalla, Espanjalla, Italialla, Belgialla ja Portugalilla. Siirtomaakausi aiheutti afrikkalaisille kulttuureille kauaskantoisia ongelmia, muun muassa maantieteellistä hajaannusta ja poliittista sekä taloudellista alistamista. Lisäksi Afrikan maiden riisto ja häikäilemätön hyväksikäyttö oikeutettiin yleensä ”valkoisen miehen taakalla”.

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan aikana siirtomaiden asukkaat taistelivat siirtomaaisäntien puolesta tuntematonta vihollista vastaan, mutta heidän itsenäisyydestään ei edes neuvoteltu.

Japanin valloitukset Aasiassa aiheuttivat Euroopassa pulaa useista raaka-aineista kuten kumista ja mineraaleista. Syntynyt vaje katettiin lisääntyvällä tuotannolla Afrikassa, mikä hyödytti välillisesti myös siirtomaita itseään. Sukellusvenepartiointi lisääntyi Atlantilla, jolloin raaka-aineiden kuljettaminen laivalla oli yhä riskialttiimpaa.lähde? Materiaalien vähentynyt maastavienti auttoi paikallisen afrikkalaisen teollisuuden nousua, ja teollisuuden kasvu taas synnytti uusia kaupunkeja ja kasvatti vanhojen kokoa. Kaupunkiväestön ja teollisuuden kasvu synnytti ammattiyhdistysliikkeen, ja myös lukutaito lisääntyi erityisesti kaupungeissa. Lisääntyvä lukutaitoinen väestö taas loi markkinat itsenäisyyttä vaativalle vapaalle lehdistölle.

1930-lukuun mennessä siirtomaavallat olivat koulineet ja kouluttaneet pienen eliitin afrikkalaisia johtajia, joilla oli länsimainen yliopistokoulutus. Näistä johtajista tuli merkittäviä Afrikan maiden itsenäisyysliikkeiden avainhenkilöitä. Tällaisia keskeisiä nationalisteja olivat esimerkiksi Jomo Kenyatta (Kenia), Kwame Nkrumah, (Ghana), Léopold Sédar Senghor (Senegal) ja Félix Houphouët-Boigny (Norsunluurannikko).

Vuonna 1941 Yhdysvaltojen presidentti Franklin D. Roosevelt ja Britannian pääministeri Winston Churchill laativat yhdessä niin kutsutun Atlantin julistuksen, jossa he hahmottelivat liittoutuneiden päämääriä toisessa maailmansodassa sekä sodanjälkeistä maailmaa ja uutta järjestelmää turvallisuuden takaamiseksi. Julistuksen yhtenä osana esitettiin, että kaikille siirtomaille annettaisiin itsehallinto,lähde? mutta sodan jälkeen siirtomaille sallittiin demokraattisia hallintomuutoksia ainoastaan paikallistasolla.

Egypti ja Etelä-Afrikka olivat itsenäistyneet jo ennen toista maailmansotaa. Muutamat valtiot varsinkin Pohjois-Afrikassa itsenäistyivät 1950-luvulla. Eniten uusia valtiota syntyi vuonna 1960, jolloin muun muassa Ranskan Länsi-Afrikka ja Ranskan Päiväntasaajan-Afrikka jakautuvat lyhyessä ajassa joukoksi uusia itsenäisiä valtioita. Muutaman seuraavan vuoden kuluessa itsenäistyivät muun muassa useimmat entiset brittiläiset siirtomaat. Portugalin entiset siirtomaat sen sijaan itsenäistyivät vasta neilikkavallankumouksen jälkeen 1970-luvulla.

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikan maiden itsenäistymisvuodet
Afrikan maiden itsenäistymisjärjestys

Dekolonisaation jälkeistä Afrikkaa ovat vaivanneet poliittinen epävakaus, taloudelliset katastrofit ja voimakas velkariippuvuus. Siirtomaa-ajalta heijastuvia ongelmia ovat aiheuttaneet esimerkiksi (maan)omistukseen ja etnisiin valta-asemiin liittyvät ongelmat. Myös mielivaltaiset entisten siirtomaiden aikaiset rajat, jotka eivät noudata etnisiä rajoja, ovat aiheuttaneet niin sisällissotia, poliittista epävakautta kuin varsinaisia sotia ja rajakahakoita valtioiden välillä. Siirtomaa-ajalla tapahtunut luonnonresurssien ryöstö vaikeuttaa tuotannon monipuolistamista, ja useiden maiden talouden ongelmana on ainoastaan muutamaan siirtomaa-ajan viljelytuotteeseen perustuva ulkomaanvienti. Kuivuus, köyhyys ja nälänhätä sekä sosiaalisten ja taloudellisten instituutioiden puutelähde? vaikeuttavat teollistumista, ja epävirallisen talouden osuus on suuri.

Myös kylmän sodan ajan suurvaltapolitiikka jätti jälkensä Afrikkaan. Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto ja Yhdysvallat lainasivat rahaa Afrikan maille vaikuttaakseen niiden politiikkaan. Lainarahan ehdot olivat hyvin tiukat, ja usein ehtojen noudattaminen syöksi talouden entistä kurjempaan tilaan. Yksi osatekijä oli myös se, että lainat myönnettiin diktaattoreille, jotka jättivät maan terveydenhuollon, koulutuksen ja poliittisen vakauden kehittämisen huomiotta. 1970-luvun öljykriisi nosti korkoja ja suisti monen kehitysmaan ottamaan lisälainaa ja siten velkakierteeseen. Kehitysmaiden nykyinen velka koostuu korkeasta korosta, jota kehitysmaat maksavat takaisin lainasumman lisäksi.

Kylmän sodan aikana kaikki Afrikan maat liittyivät kahden blokin vastakkainasettelupolitiikan vastapainoksi perustettuun Sitoutumattomien maiden liikkeeseen, joka ajaa maiden itsemääräämisoikeutta ja vastustaa suurvaltapolitiikkaa ja imperialismia. Vuonna 1964 perustettiin Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehitysjärjestö (UNCTAD), jonka tavoitteena oli kasvattaa kolmannen maailman maiden mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Kehitysjärjestön merkittävin hanke, Uusi kansainvälinen talousjärjestys (NIEO), pyrki muuttamaan maailman talousjärjestelmää pysyvästi niin, että länsimaita hyödyttänyt ja niiden valta-aseman markkinoilla takaava Bretton Woodsin järjestelmä olisi korvattu uudenlaisella, kehitysmaille suosiollisemmalla järjestelmällä. Hanke hautautui 1980-luvun aikana, ja entisten siirtomaiden ja emämaiden välinen taloudellinen kuilu on kasvanut entisestään.

Luettelo Afrikan entisistä siirtomaista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä on luettelo 1900-luvulla itsenäistyneistä siirtomaista

Valtio Itsenäistymisvuosi Entinen emämaa(t) Muuta tietoa
Algerian lippu Algeria [2] 1962 Ranskan lippu Ranska
Marokon lippu. Marokko[3] 1956 Ranskan lippu Ranska
Espanja
Ranskan Marokon ja Espanjan Marokon yhdistyminen Marokon kuningaskunnaksi
Mauritanian lippu. Mauritania[4] 1960 Ranskan lippu Ranska
Senegalin lippu Senegal [5] 1960 Ranskan lippu Ranska
Guinean lippu Guinea [6] 1958 Ranskan lippu Ranska
Burkina Fason lippu Burkina Faso [7] 1960 Ranskan lippu Ranska vuoteen 1984 Ylä-Voltan lippu Ylä-Volta
Norsunluurannikon lippu Norsunluurannikko [8] 1960 Ranskan lippu Ranska
Beninin lippu Benin [9] 1960 Ranskan lippu Ranska vuoteen 1974 Dahomey
Togon lippu Togo [10] 1960 Ranskan lippu Ranska
Nigerin lippu Niger [11] 1960 Ranskan lippu Ranska
Tšadin lippu Tšad [12] 1960 Ranskan lippu Ranska
Kamerun [13] 1960
1961
Ranskan lippu Ranska
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Brittiläisen ja Ranskan Kamerunin yhdistyminen
Keski-Afrikan tasavalta [14] 1960 Ranskan lippu Ranska
Kongon tasavalta [15] 1960 Ranskan lippu Ranska
Gabon [16] 1960 Ranskan lippu Ranska
Madagaskarin lippu Madagaskar [17] 1960 Ranskan lippu Ranska
Malin lippu. Mali [18] 1960 Ranskan lippu Ranska
Tunisian lippu Tunisia [19] 1956 Ranskan lippu Ranska
Djiboutin lippu Djibouti [20] 1977 Ranskan lippu Ranska entinen Ranskan Somalimaa
Komorit [21] 1975 Ranskan lippu Ranska Mayotte jäi osaksi Ranskan merentakaisia alueiksi
Kongon demokraattinen tasavalta [22] 1960 Belgian lippu Belgia entinen Belgian Kongo, nimi vuosina 1971-1997 Zaire
Ruandan lippu Ruanda [23] 1962 Belgian lippu Belgia nimellä Ruanda-Urundi
Burundin lippu Burundi [24] 1962 Belgian lippu Belgia nimellä Ruanda-Urundi
Egyptin lippu Egypti [25] 1922 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Nigerian lippu Nigeria [26] 1960 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Etelä-Afrikan lippu Etelä-Afrikka [27] 1910 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta apartheid virallisestiin vuonna 1948 ja se kumottiin vuonna 1990, erosi Commonwealth realmista vuonna 1962
Ghana [28] 1957 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Mauritiuksen lippu Mauritius [29] 1968 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Seychellien lippu Seychellit [30] 1976 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Sierra Leonen lippu Sierra Leone [31] 1961 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Ugandan lippu Uganda [32] 1962 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Sudanin lippu Sudan [33] 1955 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Tansanian lippu Tansania [34] 1964 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta Sansibarin (1963) ja Tanganjikan (1961) yhdistyminen
Kenia [35] 1963 (julistautui)
1964 (tasavallaksi)
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Sambian lippu Sambia [36] 1964 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Zimbabwen lippu Zimbabwe [37] 1965 (ei tunnustettu)
1980 (tunnustus)
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta nimellä Rhodesian lippu Rhodesia ja Zimbabwe Rhodesian lippu Zimbabwe-Rhodesia
Malawin lippu. Malawi [38] 1964 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Botswanan lippu Botswana [39] 1966 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Swazimaan lippu Swazimaa [40] 1968 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Lesotho [41] 1966 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Gambia [42] 1965 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Somalian lippu Somalia [43] 1960 Italia
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Italian ja Brittiläisen Somalimaiden yhdistyminen
Libya [44] 1951 Italia
Eritrean lippu Eritrea [45] 1993 Etiopia Italian siirtomaa vuosina 1890-1950 liitettiin Etiopiaan vuonna 1960
Päiväntasaajan Guinean lippu Päiväntasaajan Guinea [46] 1968 Flag of Spain (1945 - 1977).svg Espanja
Angolan lippu Angola [47] 1974 (julistautui)
1975 (tunnustettu)
Portugalin lippu Portugali
São Tomé ja Príncipen lippu São Tomé ja Príncipe [48] 1975 Portugalin lippu Portugali
Guinea-Bissau [49] 1974 Portugalin lippu Portugali
Kap Verde [50] 1975 Portugalin lippu Portugali
Mosambikin lippu Mosambik [51] 1975 Portugalin lippu Portugali
Namibian lippu Namibia [52] 1990 Flag of South Africa 1928-1994.svg Etelä-Afrikka

Afrikan epäitsenäiset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue Valtio Itsenäistymisvuosi Entinen emämaa(t) Muuta tietoa
Länsi-Saharan lippu Länsi-Sahara [53] Marokon lippu. Marokko 1975 Espanja jaettiin Marokon ja Mauritanian kesken josta Mauritania luopui 1979. Saharan demokraattinen arabitasavalta ajaa alueen itsenäisyyttä

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. David Birmingham: The Decolonization of Africa. Routledge, 1995. ISBN 1857285409.
  2. Taistelujen Algeria elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 2.10.2010.
  3. Country Profiles Morocco. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  4. Country Profiles Mauritania. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  5. Senegalin runoilijapresidentti Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 2.10.2010.
  6. Ranskan viides tasavalta Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 2.10.2010.
  7. Country Profiles Burkina Faso. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  8. Country Profiles Cote d'Ivoire. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  9. Country Profiles Benin. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  10. Country Profiles Togo. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  11. Country Profiles Niger. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  12. Country Profiles Chad. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  13. Country Profiles Chad. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  14. Country Profiles Central African Republic. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  15. Country Profiles Republic of the Congo. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  16. Country Profiles Gabon. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  17. Country Profiles Madagascar. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  18. Country Profiles Mali. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  19. Tunisia tänään elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 2.10.2010.
  20. Country Profiles http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/5482.htm. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  21. Country Profiles Comoros. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  22. Country Profiles Democratic Republic of the Congo. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  23. Country Profiles Rwanda. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  24. Country Profiles Burundi. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  25. Country Profiles Egypt. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  26. Elämää Nigeriassa Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 2.10.2010.
  27. Country Profiles South Africa. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  28. Kultarannikko - Ghana Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 2.10.2010.
  29. Country Profiles Mauritius. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  30. Country Profiles Seychelles. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  31. Country Profiles Sierra Leone. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  32. Country Profiles Uganda. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  33. Country Profiles Sudan. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  34. Country Profiles Tanzania. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  35. Itsenäistynyt Kenia Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 2.10.2010.
  36. Country Profiles Zambia. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  37. Country Profiles Zimbabwe. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  38. Country Profiles Malawi. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  39. Country Profiles Botswana. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  40. Country Profiles Swaziland. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  41. Country Profiles Lesotho. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  42. Country Profiles Gambia. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  43. Country Profiles Somalia. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  44. Country Profiles Libya. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  45. Country Profiles Eritrea. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  46. Country Profiles Equatorial Guinea. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  47. Country Profiles Angola. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  48. Country Profiles São Tomé ja Príncipe. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  49. Country Profiles Guinea-Bissau. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  50. Country Profiles Cape Verde. U.S. Department of State. Viitattu 24.6.2011.
  51. Mosambikin itsenäistyminen Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 2.10.2010.
  52. Namibian itsenäistyminen Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 2.10.2010.
  53. World Factbook Western Sahara. CIA. Viitattu 24.6.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Michael Crowder, The Story of Nigeria, Faber and Faber, London, 1978 (1962)
  • Understanding Contemporary Africa, April A. Gordon and Donald L. Gordon, Lynne Riener, London, 1996
  • Vincent B. Khapoya, The African Experience, Prentice Hall, Upper Saddle River, NJ, 1998 (1994)
  • Ali Mazrui ed. General History of Africa, vol. VIII, UNESCO, 1993
  • Kevin Shillington, History of Africa, St. Martin's Press, New York, 1995 (1989)