Gabon

République gabonaise
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Ali Bongo Ondimba
Pääkaupunki	Libreville 0°30′N, 9°32′E
Pinta-ala
– yhteensä	267 667 km² (sijalla 74)
– josta sisävesiä	10 000
Väkiluku (2010)	1 545 255 (sijalla 152)
– väestötiheys	4,6 / km²
– väestönkasvu	2.025% % (2010)
Viralliset kielet	ranska
Valuutta	CFA-frangi (XAF)
BKT (2009)	sijalla 120
– yhteensä	21,16 miljardia USD
– per asukas	14 000 USD
HDI (2010)	0,648 (sijalla 93)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	98 %
– teollisuus	1,3 %
– palvelut	0,7 %
Aikavyöhyke	+1
– kesäaika	kesäaika käytössä
Itsenäisyys – Ranskasta	17. elokuuta 1960
Lyhenne	GA
– ajoneuvot:	?
– lentokoneet:	TR
Kansainvälinen suuntanumero	+241
Motto	'Union, Travail, Justice'
Kansallislaulu	La Concorde

Gabon (ransk. Gabon), virallisesti Gabonin tasavalta (ransk. République gabonaise) on valtio Keski-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kongon tasavalta, Kamerun ja Päiväntasaajan Guinea. Lännessä maa rajautuu Guineanlahteen. Öljyvarojensa takia Gabon on yksi Afrikan varakkaimmista valtioista. Vauraus on kuitenkin jakautunut hyvin epätasaisesti.

Historia

Gabonin alue on ollut asuttuna jo 400 000 vuotta sitten. Réserve de la Lopén alueelta on löytynyt kalliomaalauksia. Gabonin varhaisimmat asukkaat olivat pygmejä. Pohjoisesta tulleet bantut paljolti syrjäyttivät tai sulauttivat heidät itseensä kansainvaelluksissaan 1300-luvulle tultaessa. Maan etelärannikko oli osa Luangun ruhtinaskuntaa.

1400-luvulla portugalilaiset purjehtijat olivat ensimmäiset eurooppalaiset, jotka saapuivat Gaboniin ja muodostivat pysyviä kauppayhteyksiä. Hollantilaiset, englantilaiset ja ranskalaiset kauppiaat saapuivat 1500-luvulla. 1849 ranskalaiset kaappasivat erään orjalaivan ja vapauttivat sen vangit Komo-joen suulla. Vapautetut orjat perustivat kaupungin Barakan lähetysaseman lähelle ja nimesivät sen Librevilleksi, joka tarkoittaa ranskaksi vapaata kaupunkia.

Ranska sai Gabonin haltuunsa vuonna 1885. Vuonna 1910 siitä tuli yksi Ranskan Päiväntasaajan Afrikan neljästä territoriosta. Sen kaikki territoriot itsenäistyivät viikon kuluessa elokuussa 1960, Gabon 17. elokuuta.

Gabonin ensimmäinen presidentti oli vuonna 1961 valittu Léon Mba. Omar Bongo toimi varapresidenttinä. Kun Mba kuoli 1967, Bongosta tuli presidentti ja hän toimi virassa siitä lähtien, kunnes kuoli kesäkuussa 2009.

Omar Bongon kuoleman jälkeen hänen poikansa Ali Bongo Ondimba valittiin maan presidentiksi.

Politiikka

Itsenäistymisestä (1960) alkaen Gabonilla on ollut vain kaksi itsevaltaista presidenttiä; El Hadj Omar Bongo hallitsi maata vuodet (1967–2009), mikä teki hänestä pisimpään yhtäjaksoisesti vallassa olleen Afrikan valtionpäämiehen. Bongon kuoleman jälkeen väliaikaiseksi presidentiksi nousi senaatin puhemies Rose Francine Rogombe ja myöhemmin samana vuonna pidettyjen vaalien jälkeen Omar Bongon poika Ali Bongo Ondimba.

1990-luvun alussa Bongo esitteli uuden perustuslain, joka mahdollisti monipuoluejärjestelmän. Hallitsevana puolueena on pysynyt Gabonin demokraattinen puolue (ransk. Parti Démocratique Gabonais, PDG). Bongo valittiin uuden järjestelmän mukaisissa vaaleissa uudelleen vuosina 1993 ja 1998. Vuonna 2003 perustuslakia muutettiin siten, että hän saattoi jatkaa edelleen.

Gabonin kaksikamarinen parlamentti koostuu kansalliskokouksesta ja senaatista. Senaatin 102 jäsentä valitaan aluehallinnon parista kuusivuotiskaudelle, kansalliskokouksen 120 edustajaa valitaan yleisellä vaalilla viiden vuoden välein. Äänioikeus on 21 vuotta täyttäneillä. PDG on suurin puolue, sillä on 75 senaattoria ja 82 kansalliskokousedustajaa.

Aluejako ja suurimmat kaupungit

Gabonin provinssit.

Gabon jakautuu hallinnollisesti yhdeksään provinssiin. Nämä jaetaan 48 pienempään osa-alueeseen, joiden ranskankielinen nimitys on départements, nämä edelleen pienempiin alueisiin, joita kutsutaan nimellä préfet ja nämä vielä pienempiin sous-préfet-alueisiin. Provinssia johtaa kuvernööri, joka on suoraan sisäministeriön alainen ja presidentin nimittämä.

1. Estuaire
2. Haut Ogooué
3. Moyen Ogooué
4. Ngounie
5. Nyanga
6. Ogooué-Ivindo
7. Ogooué-Lolo
8. Ogooué-Maritime
9. Woleu Ntem

Vuonna 1993 suurimmat kaupungit olivat

1. Libreville (419 596)
2. Port-Gentil (79 225)
3. Franceville (31 183)
4. Oyem (22 404)
5. Moanda (21 882)

Maantiede, luonto ja ilmasto

Gabon satelliittikuvassa toukokuussa

Suurin osa maata on kapeaa rannikkotasankoa lukuun ottamatta matalaa ylänköä. Tärkein joki on Ogooué. Maan korkein kohta on Mount Iboundji 1580 m. Maan laajat ja sankat sademetsät on suurelta osin hävitetty. Lopé-Okandan luonnonsuojelualue on Unescon maailmanperintökohde.

Metsäelefantteja

Gabonissa elää lähes kaksisataa nisäkäslajia ja kuusisataa lintulajia. Nisäkkäistä tunnetuimpia ovat gorillat ja simpanssit, metsänorsut, puhvelit, krokotiilit ja virtahevot. Loppukesästä rannikolla tavataan ryhävalaita ja merileopardeja eli leopardihylkeitä. Vuonna 2002 maahan perustettiin kolmetoista kansallispuistoa, joilla suojeltiin lähes 26 000 neliökilometriä maata.

Gabonissa vallitsee tyypillinen päiväntasaajan ilmasto: kuuma ja kostea ympäri vuoden. Vuotuinen sademäärä on lähes koko maassa 1 250-2 000 mm vuodessa, mutta rannikolla ja ylängöllä sataa paikoin jopa 2 500 mm vuodessa.

Talous

Gabonin pieni asukasmäärä ja suuret luonnonrikkaudet ovat tehneet siitä yhden Afrikan rikkaimmista valtioista. 1970-luvun alussa löydetyt öljyesiintymät tuottavat nykyisin noin puolet bruttokansantuotteesta ja 75 % viennistä. Maa tuottaa vientiin myös mangaania, uraania ja puutavaraa. Suurin osa (98 %) väestöstä työskentelee silti yhä maanviljelyn parissa ja maa on velkaantunut.

Vuonna 2009 ostovoimalla painotettu (PPP) bruttokansantuote asukasta kohti oli 14 000 dollaria. YK:n kehitysohjelma UNDP:n laskeman Inhimillisen kehityksen indeksiksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna Gabon oli vuonna 2007 sijalla 103 yhteensä 185 arvioidusta maasta.

Gabon on Saharan eteläpuolisen Afrikan neljänneksi suurin öljyntuottaja, Afrikan toiseksi suurin puutavaran viejä ja sillä on suuret mangaani- ja uraanivarat mutta silti suuri osa sen väestöstä elää edelleen köyhyydessä. Taloudellinen epätasa-arvo aiheuttaa poliittisia paineita. Maailmanpankin ja IMF:n vaatimuksesta maa aloitti 1990-luvulla talouden tervehdyttämisohjelman ja hallinnonuudistuksen, jossa yksityistetään valtionyrityksiä, vähennetään virkamiesten määrää ja nostetaan palkkatasoa, mutta eteneminen on ollut hidasta.

Gabonissa on 44 lentokenttää joista 13:lla on päällystetty kiitotie. Rautatietä on 814 kilometriä ja päällystettyä maantietä 937 kilometriä. Satamakaupunkeja ovat Gamba, Libreville, Lucinda, Owendo ja Port-Gentil.

Väestö

Marraskuussa 2009 Gabonissa arvioitiin asuvan 1 515 000 henkeä. Väkiluvusta on kuitenkin ollut kiistoja: vuoden 2003 väestönlaskennassa todettiin väkiluvun kasvaneen kymmenessä vuodessa puolitoistakertaiseksi, mutta oppositio ja eräät riippumattomat tarkkailijat ovat syyttäneet hallitusta lukemien suurentelemisesta sekä vaalirekisterien väärentämisestä suurempien avustusten saamiseksi.

Gabonin väestö jakautuu lähes 40 eri etniseen ryhmään, joiden rajat tosin ovat epämääräisempiä kuin Afrikassa yleensä. Kolme suurinta ryhmää ovat fangit, teket ja kongot, joihin kuuluvat sirat ja punut. Maassa asuu myös n. 150 000 siirtolaista, pääasiassa muista Afrikan maista muuttaneita.

Noin 55-75 % gabonilaisista on uskonnoltaan kristittyjä (pääosin katolisia), mutta osa harjoittaa kristinuskon rinnalla perinteisiä animistisia uskomuksia. Pelkästään animismia harjoittavia on n. 10 % väestöstä. Muslimeita on alle prosentti.

Aikuisista oli vuonna 2005 lukutaitoisia 84 prosenttia.

Kulttuuri

Gabonin sademetsissä elää Baka-pygmejä, joiden kulttuuri perustuu edelleen ennen kaikkea metsästämiseen, kalastamiseen ja keräilyyn. Pygmeillä on monipuolinen musiikki- ja tanssiperinne. Heidän kansantaiteeseensa kuuluvat myös erilaisista kasvikuiduista punotut korit.

Gabonilaisten ruokavaliossa pääasiallinen hiilihydraattien lähde on maniokki. Juuren lisäksi sen nuoria lehtiä käytetään vihanneksina. Muita vihanneksia ja hedelmiä kasvatetaan paljon: munakoisoja, tomaatteja, sokeriruokoa, banaaneita, papaijoita, ananasta, mangoja, avokadoja ja kookosta. Proteiinia saadaan joesta tai merestä ja jonkun verran metsästämällä.

Gabonin jalkapallomaajoukkueen suurin saavutus on puolivälieriin pääsy Afrikan mestaruuskilpailuissa vuosina 1996 ja 2012.

Gabon on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1972. Sen joukkueessa on ollut 1–7 urheilijaa sekä Lontoossa 2012 jalkapallojoukkueen mukanaolon myötä 28 urheilijaa. Maan ainoa mitalisti on Lontoosssa hopeaa saavuttanut taekwondoin Anthony Obame.

Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Gabon Wikitravelissa (englanniksi)

Afrikan valtiot

  

Islamilaisen yhteistyöjärjestön jäsenvaltiot

Eurooppa: Turkki · Albania Lähi-itä: Syyria · Libanon · Palestiina · Irak · Kuwait · Bahrain · Qatar · Jordania · Jemen · Saudi-Arabia · Yhdistyneet arabiemiirikunnat Aasia: Iran · Malesia · Indonesia · Tadžikistan · Bangladesh · Pakistan · Malediivit · Brunei · Afganistan · Uzbekistan · Kazakstan · Kirgisia · Azerbaidžan Afrikka: Marokko · Algeria · Tunisia · Libya · Egypti · Sudan · Komorit · Tšad · Niger · Mali · Mauritania · Senegal · Gambia · Guinea-Bissau · Guinea · Sierra Leone · Norsunluurannikko · Benin · Togo · Nigeria · Gabon · Kamerun · Uganda · Mosambik · Somalia · Djibouti Etelä-Amerikka: Guyana · Suriname Ehdokasmaat: Intia · Filippiinit Liitännäis- ja tarkkailijavaltiot: Bosnia ja Hertsegovina · Keski-Afrikan tasavalta · Thaimaa · Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta · Venäjä