Gabon
Wikipedia
| République Gabonaise | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
![]() |
|||||||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||||||
| Presidentti | väliaikainen – Rose Francine Rogombe[1] |
||||||
| Pääkaupunki | Libreville |
||||||
| Muita kaupunkeja | |||||||
| Pinta-ala – josta sisävesiä |
267 667 km² (sijalla 74) ? |
||||||
| Väkiluku (?) – väestötiheys – väestönkasvu |
1 321 560 (sijalla 148) 4,6 / km² ? % (2005) |
||||||
| Viralliset kielet | ranska | ||||||
| Valuutta | CFA-frangi (XAF) | ||||||
| BKT (2004) – yhteensä – per asukas |
sijalla 143 7 966 miljoonaa USD 7 055 USD |
||||||
| HDI (2002) | 0,648 (sijalla 122) | ||||||
| Elinkeinorakenne | maatalous ? %, palvelut ? %, teollisuus ? % BKT:sta |
||||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+1 kesäaika käytössä |
||||||
| Itsenäisyys – Ranskasta |
17. elokuuta 1960 |
||||||
| Lyhenne Maatunnus |
GA ajoneuvot: ? lentokoneet: ? |
||||||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+241 | ||||||
| Motto | Ei mottoa | ||||||
| Kansallislaulu | La Concorde | ||||||
Gabonin tasavalta eli Gabon on valtio Keski-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kongon tasavalta, Kamerun ja Päiväntasaajan Guinea. Lännessä maa rajautuu Guineanlahteen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Gabonin varhaisimmat asukkaat olivat pygmejä. Pohjoisesta tulleet bantut paljolti syrjäyttivät tai sulauttivat heidät itseensä kansainvaelluksissaan 1300-luvulle tultaessa. Maan etelärannikko oli osa Luangun ruhtinaskuntaa. Nimi Gabon tulee kongon kielen sanasta "ngabu", joka tarkoittaa suota.
1400-luvulla portugalilaiset purjehtijat olivat ensimmäiset eurooppalaiset, jotka saapuivat Gaboniin ja muodostivat pysyviä kauppayhteyksiä. Hollantilaiset, englantilaiset ja ranskalaiset kauppiaat saapuivat 1500-luvulla. 1849 ranskalaiset kaappasivat erään orjalaivan ja vapauttivat sen vangit Komo-joen suulla. Vapautetut orjat perustivat kaupungin Barakan lähetysaseman lähelle ja nimesivät sen Librevilleksi, joka tarkoittaa ranskaksi vapaata kaupunkia.
Ranska sai Gabonin haltuunsa vuonna 1885. Vuonna 1910 siitä tuli yksi Ranskan Päiväntasaajan Afrikan neljästä territoriosta. Sen kaikki territoriot itsenäistyivät viikon kuluessa elokuussa 1960, Gabon 17. elokuuta.
Gabonin ensimmäinen presidentti oli vuonna 1961 valittu Léon Mba. Omar Bongo toimi varapresidenttinä. Kun Mba kuoli 1967, Bongosta tuli presidentti ja hän toimi virassa siitä lähtien, kunnes kuoli kesäkuussa 2009. Bongon aikana maalla oli edelleen läheiset suhteet Ranskaan.
[muokkaa] Politiikka
Itsenäistymisestä (1960) alkaen Gabonilla on ollut vain kaksi itsevaltaista presidenttiä; El Hadj Omar Bongo hallitsi maata vuodet (1967–2009), mikä teki hänestä pisimpään vallassa olleen Afrikan valtionpäämiehen. Bongon kuoleman jälkeen väliaikaiseksi presidentiksi nousi senaatin puhemies Rose Francine Rogombe.[1]
1990-luvun alussa Bongo esitteli uuden perustuslain joka mahdollisti monipuoluejärjestelmän. Hallitsevana puolueena on pysynyt Gabonin demokraattinen puolue (ransk. Parti Démocratique Gabonais).
Gabonin kaksikamarinen parlamentti koostuu kansalliskokouksesta ja senaatista.
[muokkaa] Provinssit
Gabon jakautuu hallinnollisesti yhdeksään provinssiin:
- Estuaire
- Haut Ogooué
- Moyen Ogooué
- Ngounie
- Nyanga
- Ogooué-Ivindo
- Ogooué-Lolo
- Ogooué-Maritime
- Woleu Ntem
[muokkaa] Maantiede
Suurin osa maata on kapeaa rannikkotasankoa lukuun ottamat matalaa ylänköä. Tärkein joki on Ogooué. Maan korkein kohta on Mount Iboundji 1580 m. Maan laajat ja sankat sademetsät on suurelta osin hävitetty. Lopé-Okandan luonnonsuojelualue on UNESCOn maailmanperintökohde.
[muokkaa] Talous
Gabonin pieni asukasmäärä ja suuret luonnonrikkaudet ovat tehneet siitä yhden Afrikan rikkaimmista valtioista. 1970-luvun alussa löydetyt öljyesiintymät tuottavat nykyisin n. puolet bruttokansantuotteesta ja 75 % viennistä. Maa tuottaa vientiin myös mangaania, uraania ja puutavaraa. Suurin osa väestöstä työskentelee silti yhä maanviljelyn parissa ja maa on velkaantunut.
Vuonna 2005 bruttokansantulo asukasta kohti oli 5 010 dollaria.
Aikuisista oli vuonna 2005 lukutaitoisia 84 prosenttia.[2]
[muokkaa] Väestö
Heinäkuussa 2007 Gabonissa arvioitiin asuvan 1 454 867 henkeä.[3] Gabonin väestö jakautuu lähes 40 eri etniseen ryhmään, joiden rajat tosin ovat epämääräisempiä kuin Afrikassa yleensä. Kolme suurinta ryhmää ovat fangit, teket ja kongot, joihin kuuluvat sirat ja punut. Maassa asuu myös n. 150 000 siirtolaista, pääasiassa muista Afrikan maista muuttaneita.
Noin 70 % gabonilaisista on uskonnoltaan kristittyjä (pääosin katolisia), mutta osa harjoittaa kristinuskon rinnalla perinteisiä animistisia uskomuksia. Pelkästään animismia harjoittavia on n. 10 % väestöstä.
[muokkaa] Kulttuuri
Gabonin sademetsissä elää Baka-pygmejä, joiden kulttuuri perustuu edelleen ennen kaikkea metsastämiseen, kalastamisen ja keräilyyn. Pygmeillä on monipuolinen musiikki- ja tanssiperinne. Heidän kansantaiteeseensa kuuluvat myös erilaisista kasvikuiduista punotut korit.[4]
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 STT-Reuters-AFP: Naispresidentti korvaa yli 40 vuotta hallinneen Bongon 10.6.2009.
- ↑ Global Finland
- ↑ CIA Factbook
- ↑ Kamerunin ja Gabonin Pygmien Kulttuuri, musiikki ja kuvat
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Matkaopas aiheesta Gabon Wikitravelissa (englanniksi)
| Pohjois-Afrikka : Kiistanalaiset alueet: |
|
| Länsi-Afrikka : |
|
| Keski-Afrikka : |
|
| Itä-Afrikka : |
|
| Etelä-Afrikka : Epäitsenäiset alueet: |
| Eurooppa: Turkki · Albania Lähi-itä: Syyria · Libanon · Palestiina · Irak · Kuwait · Bahrain · Qatar · Jordania · Jemen · Saudi-Arabia · Arabiemiirikunnat Aasia: Iran · Malesia · Indonesia · Tadžikistan · Bangladesh · Pakistan · Malediivit · Brunei · Afganistan · Uzbekistan · Kazakstan · Kirgisia · Azerbaidžan Afrikka: Marokko · Algeria · Tunisia · Libya · Egypti · Sudan · Komorit · Tšad · Niger · Mali · Mauritania · Senegal · Gambia · Guinea-Bissau · Guinea · Sierra Leone · Norsunluurannikko · Benin · Togo · Nigeria · Gabon · Kamerun · Uganda · Mosambik · Somalia · Djibouti Etelä-Amerikka: Guyana · Suriname Ehdokasmaat: Intia · Filippiinit Liitännäis- ja tarkkailijavaltiot: Bosnia ja Hertsegovina · Keski-Afrikan tasavalta · Thaimaa · Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta · Venäjä |


