Merileopardi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Merileopardi
Hydrurga leptonyx.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Hylkeet Phocidae
Suku: Hydrurga
Laji: leptonyx
Kaksiosainen nimi
Hydrurga leptonyx
(de Blainville, 1820)
Levinneisyyskartta
Merileopardin levinneisyys
Merileopardin levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Merileopardi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Merileopardi Commonsissa

Merileopardi (Hydrurga leptonyx) on Eteläisessä jäämeressä elävä varsinaisiin hylkeisiin kuuluva hyljelaji. Se voi kasvaa jopa 3,5 metrin pituiseksi. Merileopardit saalistavat krilliäyriäisiä, kalaa, kalmareita, pingviinejä ja muita merilintuja sekä muiden hylkeiden poikasia.[1] Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut merileopardin nimen muuttamista leopardihylkeeksi lajin taksonomisen aseman selventämiseksi.[2]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merileopardiurokset kasvavat yleensä 2,5-3,2 metriä pitkiksi ja painavat 200-450 kilogrammaa. Naaraat kasvavat 2,4-3,4 metriä pitkiksi ja painavat 225-590 kilogrammaa. Merileopardin etujalat ovat melko kehittyneet, ja se voi käyttää niitä tehokkaasti liikkuessaan maalla, korvahylkeisiin kuuluvien merileijonien tapaan.

Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merileopardi elää etupäässä Antarktista ympäröivillä kylmillä merialueilla. Se metsästää pinnan tuntumassa, eikä tee niin syviä sukelluksia kuin muut Antarktiksen hylkeet. Kesäisin se metsästää ajojääalueella viettäen aikansa pääasiallisesti vedessä. Joskus yksilöitä havaitaan kaukana tältä alueelta, havaintoja on tehty muun muassa Uudesta-Seelannista ja Australiasta. Merileopardi elää yksin, mutta lisääntymisaikaan niitä saattaa kerääntyä joukoiksi asti. Pohjoisen jääkarhun tapaan merileopardi on elinalueensa ravintoketjun huippupeto. Pienet merileopardit syövät krillejä ja suuremmat yksilöt pingviinejä ja pieniä hylkeitä. Saalinsa se tappaa ravistelemalla ja iskemällä veden pintaan.

Hyökkäykset ihmisen kimppuun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merileopardi on todettu maailman vaarallisimmaksi hylkeeksi. Se saattaa jahdata ihmistä jäätiköllä jopa satakunta metriä. Syynä voi olla se, että sitä on joko häiritty tai ihminen on tullut liian lähelle. Tiedetään myös tapauksia, jolloin merileopardi on yrittänyt napata ihmisten jaloista heidän noustessaan avannosta. Muutamia tunnettuja tapauksia ovat:

  • Merileopardi hyökkäsi Thomas Orde-Leesin kimppuun Ernest Shackletonin tutkimusmatkalla Antarktikselle 1914-1917. Hän kuitenkin selvisi erään toisen tutkijan ammuttua hylkeen.[3]
  • Vuonna 1985 merileopardi puri skotlantilaista tutkijaa Gareth Woodia jalkaan jään päällä ja yritti raahata tämän veteen. Hänen seuralaisensa pelastivat hänet potkimalla hyljettä päähän, kunnes se päästi irti.[3]
  • Vuonna 2003 merileopardi tappoi biologi Kirsty Brownin hänen ollessa snorkkelisukeltamassa. Tapaus oli ensimmäinen tunnettu, jossa merileopardi on tappanut ihmisen.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Southwell, C. (IUCN SSC Pinniped Specialist Group): Hydrurga leptonyx IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 13.7.2014. (englanniksi)
  2. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden uusiksi nimiksi) 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 17.11.2010.
  3. a b Inquiry into fatal leopard seal attack begins New Scientist, 2003
  4. Leopard Seal Kills Scientist in Antarctica National Geographic News, 2003
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.