Sambia

Sambian tasavalta eli Sambia on sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Kongon demokraattinen tasavalta, lännessä Angola, etelässä Namibia, Botswana, Zimbabwe ja Mosambik sekä idässä Malawi ja Tansania. Sambian pääkaupunki Lusaka sijaitsee maan kaakkoisosassa. Väestö on keskittynyt etelään pääkaupungin ympäristöön sekä luoteeseen kuparivyöhykkeelle.

Sambiaa ovat asuttaneet tuhansia vuosia metsästäjä-keräilijät ja vaeltavat heimot. Eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden satunnaisten vierailujen alkamisen jälkeen 1700-luvun lopulla Sambia liitettiin asteittain osaksi brittiläistä imperumia. Vuonna 1923 British South Africa Company luovutti Pohjois-Rhodesiana tunnetun alueen hallinnan Britannian hallitukselle. Alue itsenäistyi 1964 alueen läpi virtaavan Sambesi-joen mukaan Sambiaksi nimettynä. Itsenäistymisen jälkeen maa siirtyi yksipuoluejärjestelmään presidentti Kenneth Kaundan johdolla. Kaunda hallitsi Sambiassa aina vuoteen 1991 asti, jolloin maassa pidettiin monipuoluevaalit.

Sambian taloutta on perinteisesti hallinnut kuparin louhintateollisuus joskin viime vuosina hallitus on pyrkinyt monipuolistamaan taloutta. Maa luisui köyhyteen 1970-luvulla, josta se ei ole vieläkään toipunut, ja se on monien Afrikan maiden tapaan pahasti velkaantunut. Bruttokansantuote asukasta kohden on 1 397 dollaria (IMF, PPP arvio 2008) ja noin 5 % väestöstä elää alle dollarilla päivässä. Lisäksi maan ongelmana ovat laajalle levinneet HIV/AIDS-tartunnat.

[muokkaa] Historia

Sambia oli monien bantu-kansojen asuinalue ja vaellusreitti ajanlaskun alkuvuosista lähtien. Nykyisten asukkaiden esi-isät asettuvat alueelle pääosin 1600-luvulta 1800-lopulle kestäneiden vaellusten tuloksena. Sambia oli pitkään eurooppalaisen vaikutuksen ulkopuolella ja vasta vuonna 1855 David Livingstone saapui Sambesi-joelle ja Victorian putouksille.

Brittiläinen Cecil Rhodes onnistui vuonna 1888 saamaan paikallisilta hallitsijoilta oikeudet maan mineraalivarojen hyödyntämiseen ja samana vuonna Pohjois- ja Etelä-Rhodesia (nyk. Sambia ja Zimbabwe) julistettiin osaksi brittiläisen imperiumin vaikutuspiiriä. Maasta tuli käytännössä brittiläisen Etelä-Afrikan komppanian hallitsema vuodesta 1891 alkaen. Pohjois-Rhodesiasta (Sambiasta) tehtiin muodollisesti protektoraatti 1924.

Vuonna 1953 Etelä- ja Pohjois-Rhodesia sekä Njassamaa (nykyinen Malawi) liitettiin yhteen Rhodesian ja Njassamaan liittovaltioksi (Keski-Afrikan liittovaltioksi). Laajat levottomuudet repivät kuitenkin federaatiota afrikkalaisten vaatiessa tasaveroisia oikeuksia ja itsenäisyyttä Britanniasta. Afrikkalaisten nationalistipuolueiden saavutettua enemmistön Pohjois-Rhodesian parlamentissa loppuvuodesta 1962 federaatio purkautui 31. joulukuuta 1963 ja maa itsenäistyi 24. lokakuuta 1964. Uuden valtion nimeksi tuli Sambia.

Itsenäistyneen maan johtoon nousi Kenneth Kaunda ja vuonna 1972 Kaundan Yhtyneestä kansallisesta itsenäisyyspuolueesta (UNIP) tuli ainoa sallittu puolue. Maassa järjestettiin kuitenkin parlamenttivaaleja, joissa UNIP:n jäsenet kilpailivat paikoista keskenään. Tyytymättömyys Kaundaa ja UNIP:n valtaa kohtaan johti kuitenkin vuonna 1990 opposition yhteenliittymän, "Liike monipuoluedemokratian puolesta" (MMD) syntyyn. Kaunda taipui kasvavan painostuksen alla monipuoluejärjestelmään vuonna 1991. Lokakuun 1991 presidentinvaaleissa MMD:n Frederick Chiluba voitti Kaundan ja MMD sai samaan aikaan pidetyissä parlamenttivaaleissa 125 paikkaa 150:stä.

Valtaan pääsyn jälkeen MMD ja Chiluba ovat kuitenkin ryhtyneet itse kiistanalaisiin toimiin oppositiota vastaan. Vuoden 1996 presidentinvaaleista Kaunda ja muita opposition ehdokkaita suljettiin ulos ja samanaikaisten parlamenttivaalien rehellisyys joutui kritiikin kohteeksi. Joulukuun 2001 parlamenttivaaleissa oppositio eteni, mutta MMD:n Levy Mwanawasa julistettiin presidentinvaalien voittajaksi opposition vaalivilppisyytösten saattelemana.

Mwanawasan aikana maan talous kasvoi tasaisesti keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Mwanawasa valittiin toiselle kaudelleen vuonna 2006. Hän kuoli 19. elokuuta 2008 59-vuotiaana Pariisissa.

Virkaatekeväksi presidentiksi nimitettiin Rupiah Banda. Lokakuun 2008 lopussa järjestyissä vaaleissa hänen vastaehdokkaansa Michael Sata oli tulosten laskennassa aluksi johdossa, mutta hävisi lopulta niukasti Bandalle. Sata väitti vaaleja vilpillisiksi ja vaati äänien uudelleenlaskentaa.^[1]^[2]

[muokkaa] Maakunnat

Pääartikkeli: Sambian maakunnat

Sambia jakautuu yhdeksään maakuntaan (maakuntien pääkaupungit suluissa):

Central Province (Kabwe)
Copperbelt Province (Ndola)
Eastern Province (Chipata)
Luapula Province (Mansa)
Lusaka Province (Lusaka)
Northern Province (Kasama)
North-Western Province (Solwezi)
Southern Province (Livingstone)
Western Province (Mongu)

[muokkaa] Maantiede

Kesäkuinen Sambia satelliittikuvassa

[muokkaa] Väestöjakauma

Sambian väestö koostuu etnisesti yli 70 bantu-kansasta. Sambian valtio on rekisteröinyt 73 heimoa ja monet sambialaiset sanovat maassa olevan saman verran kieliä. Kielitieteellisesti kielet kuitenkin jakautuvat noin kahteenkymmeneen pääkieleen ja näiden murteisiin. Englannin lisäksi seitsemällä bantukielellä on virallinen asema. Isoimmat näistä ovat nyanja ja bemba. Bembaa puhuu äidinkielenään noin 30 % väestöstä ja nyanjaa 10 %. Molempia käytetään yleisesti lingua francana varsinkin kaupungeissa. Maassa asuu myös pieni eurooppalainen ja aasialaisperäinen vähemmistö.

Uskonnollisesti enemmistö sambialaisista on kristittyjä, jakautuen osapuilleen puoliksi katolisiin ja erilaisiin protestanttisiin ryhmiin. Toiseksi suurin ryhmä ovat perinteisen animistisen uskon harjoittajat. Maassa on myös pieni islamilainen (1 %) ja hindulainen (0,3 %) vähemmistö. Jehovan todistajiin kuuluu maan asukkaista kansainvälisillä mittapuilla melko suuri osa; vuonna 1998 tämä osuus oli 1,03 %.^[3]

[muokkaa] Kehityksen haasteet

Sambia kuuluu maailman köyhimpiin valtioihin. Sen kehityksen suurimpana jarruna ovat laajalle levinneet HIV/AIDS -tartunnat. Myönteisempää kehitystä on kuitenkin peruskoulutuksessa. Myös köyhyyden vähentäminen on onnistunut.

Sambia on YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen asteikolla (HDI) kahdentoista huonoiten sijoittuvan joukossa, sijalla 165. Maan kehitystä hidastaa vakava aids-tilanne. Joka kuudes aikuinen on saanut hiv-tartunnan, ja maassa on yli miljoona aids-orpoa. On esitetty synkkiä arvoita, joiden mukaan joka toinen sambialaisnuori tulee kuolemaan aidsiin. Aidsista johtuen odotettavissa oleva elinikä on laskenut 40 vuoteen, kun se vielä 1970-luvulla oli 50 vuotta.

Opetussektorilla kehitys vaikuttaa positiiviselta. Niin tyttöjen kuin poikien määrä peruskoulunsa aloittavissa oppilaissa on kasvanut ilmaisen koulutuksen myötä.

[muokkaa] Vesi ja energia

Näillä näkymin Sambia saavuttaa vuoteen 2015 mennessä YK:n vuosituhattavoitteen ympäristön kestävästä kehityksestä ainakin puhtaan veden saatavuuden ja käymälöiden määrän osalta. Nykyisin yli puolella sambialaisista on tarjolla puhdasta juomavettä kotinsa lähettyvillä. Etenkin maaseudulla puhtaan veden saatavuus on lisääntynyt merkittävästi, kymmenessä vuodessa jopa kolmanneksella.

Myös sanitaatio on parantunut jopa nopeammin kuin puhtaan veden saatavuus. Kahdella kolmesta sambialaisesta on käytössään käymälä.

Koska suurin osa kotitalouksista käyttää puuta energialähteenään, sambian metsiin kohdistuu suuri paine. Metsät joutuvat entistä kovemmille kun väkiluku kasvaa. Sambian asukasluvun arvellaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

[muokkaa] Tasa-arvo

Tyttöjen ja naisten asema on parantunut hyvin nopeasti. Naisten lukutaidottomuus on edelleen yleisempää kuin miesten, mutta tyttöjen ja poikien välinen ero on pienempi. Lähes puolet peruskoulujen oppilaista on tyttöjä.

Työ kodin ulkopuolella on aiempaa yleisempää naisille. Naisten osallistuminen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään on myös lisääntynyt. Naisten osuus parlamentissa on liki kaksinkertaistunut vuoden 1990 lukemasta. Nykyisin 12 prosenttia parlamentin jäsenistä on naisia. Palkkaus on edelleen epätasaista, naisten keskitulojen yltäen vain puoleen miesten tuloista.

[muokkaa] Terveys

Äitiyskuolleisuus on lisääntynyt, ja erot rikkaimpaan ja köyhimpään väestönosaan kuuluvien välillä ovat suuret. Neuvolapalvelut ovat parantuneet ja ehkäisy yleistynyt, mikä on lisännyt naisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Keskimääräinen lapsiluku, joka vielä 1970-luvulla oli 7,8, on nykyisin 5,6. Neuvolassa käynti on säännöllistynyt ja joka toisen lapsen syntymisessä avustaa koulutettu kätilö.

Äärimmäisessä köyhyydessä elää nyt 20 prosenttia vähemmän sambialaisia kuin 90-luvun alussa. Myös lapsi- ja imeväiskuolleisuus on vähentynyt merkittävästi. Jopa 94 prosenttia lapsista on rokotettu tuberkuloosia vastaan, ja vanhemmista puolet osaa ehkäistä ja hoitaa ripulia oikein. Ripuli, malaria ja aids ovat lasten yleisimpiä kuolinsyitä Sambiassa.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

kupari

[muokkaa] Lähteet

Afrikan valtiot

	Pohjois-Afrikka : Algeria Egypti · Libya · Marokko · Mauritania · Sudan · Tunisia · Kiistanalaiset alueet: Länsi-Sahara
	Länsi-Afrikka : Benin · Burkina Faso · Gabon · Gambia · Ghana · Guinea · Guinea-Bissau · Kamerun · Kap Verde · Kongon tasavalta · Liberia · Mali · Norsunluurannikko · Niger · Nigeria · Päiväntasaajan Guinea · São Tomé ja Príncipe · Senegal · Sierra Leone · Togo
	Keski-Afrikka : Burundi · Keski-Afrikan tasavalta · Kongon demokraattinen tasavalta · Ruanda · Tšad
	Itä-Afrikka : Djibouti · Eritrea · Etiopia · Kenia · Seychellit · Somalia · Tansania · Uganda
	Etelä-Afrikka : Angola · Botswana · Etelä-Afrikan tasavalta · Komorit · Lesotho · Madagaskar · Malawi · Mauritius · Mosambik · Namibia · Swazimaa · Sambia · Zimbabwe Epäitsenäiset alueet: Mayotte · Réunion · Saint Helena