Malawi

Wikipedia
Ohjattu sivulta Njassamaa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Malawin tasavalta
Republic of Malawi
Chalo cha Malawi
Dziko la Malaŵi
Flag of Malawi.svg Coat of Arms of the Republic of Malawi.svg
lippu vaakuna

LocationMalawi.svg

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti Joyce Banda

Pääkaupunki Lilongwe[1]
13.95°S, 33.7°E

Muita kaupunkeja Zomba

Pinta-ala
– yhteensä 118 480 km² (sijalla 98)
– josta sisävesiä 20,6 %

Väkiluku (2013) 16 777 547[2] (sijalla 64)
– väestötiheys 88 / km²
– väestönkasvu 2,74[2] % (2013)

Viralliset kielet englanti, njandža

Valuutta kwacha (MWK)

BKT (2012) sijalla 141
– yhteensä 14,5 miljardia USD[2]
– per asukas 900 USD

HDI (2012) 0.418[3] (sijalla 170)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 29 %
– teollisuus 19,2 %
– palvelut 51,8 %

Aikavyöhyke +2
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
Isosta-Britanniasta

6. heinäkuuta 1964

Lyhenne MW

– ajoneuvot: ?
– lentokoneet: ?

Kansainvälinen
suuntanumero
+265

Motto Unity and Freedom (yhtenäisyys ja vapaus)

Kansallislaulu Mlungu salitsani Malawi

Malawin tasavalta eli Malawi (entinen Njassamaa) on lähes seitsemäntoista miljoonan asukkaan sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Sambia, Tansania ja Mosambik. Idässä sitä rajoittaa myös yli 500 kilometriä pitkä Njassajärvi. Maa itsenäistyi brittien siirtomaavallasta vuonna 1964. Se oli 30 vuotta yhden puolueen hallitsema, kunnes maassa järjestettiin vuonna 1994 ensimmäiset monipuoluevaalit.[2]


Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malawi on kapea itä–länsi-suunnassa ja pitkä pohjois–etelä-suunnassa. Valtion halki kulkee Itä-Afrikan hautavajoama, ja sen pohjalla on Malawi- eli Njassajärvi, joka on tunnettu endeemisistä kirjoahvenlajeistaan. Njassajärvestä etelään laskee Shirejoki, joka yhtyy myöhemmin Sambesiin. Hautavajoaman molemmin puolin kohoavat ylänköalueet, samoin järven eteläpuolella.

Malawin ilmasto on vaihteleva suurten korkeuserojen takia. Shiren laakso on vain noin 180 metrin korkeudella merenpinnasta, ja siellä vallitsee kuuma trooppinen ilmasto. Vuoristoalueet ovat Afrikan sateisimpia, siellä sataa vuosittain 1 500–2 000 millimetriä.[4]

Malawin hallinnollinen pääkaupunki on Lilongwe, mutta maan suurin kaupunki on Blantyre, joka on myös liike-elämän keskus.[5]

Malawissa on kaksi Unescon maailmanperintökohdetta: Chongoni-vuoren kalliomaalausalue[6] ja Malawijärven kansallispuisto.[7] Kaikkiaan maassa on yhdeksän kansallispuistoa.[8]

Malawijärven kirjoahvenia

Malawissa on tavattu yli 170 nisäkäslajia, joiden joukossa ovat viisi suurta eli puhveli, norsu, leijona, leopardi ja sarvikuono. Lintulajeja on nähty lähes 650.[9] Njassajärvessä elää yli tuhat kalalajia, joista viittäsataa ei tavata missään muualla. Kämmeköitä on yli neljäsataa lajia.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen bantujen kansainvaellusta nykyisen Malawin alueen arvellaan olleen harvaan asuttua seutua, jossa kulki metsästäjä-keräilijöitä. Bantuja alkoi asettua alueelle noin 900-luvulla. Mahtava Maravin bantuvaltio hallitsi Malawia ja lähiseutuja 1400-luvun lopulta 1800-luvulle asti.[10]

Postimerkki vuodelta 1897 Britannian Keski-Afrikasta

David Livingstone kävi Malawijärvellä vuonna 1859 ja antoi sille nimeksi Njassajärvi, minkä mukaan myös nykyinen Malawi tunnettiin Britannian siirtomaana nimellä Njassamaa. Pastori John Chilembwe johti vuonna 1915 väkivaltaista kansannousua maan hedelmällisessä etelä-osassa, jossa afrikkalaiset olivat menettäneet paljon maata valkoisille uudisasukkaille. Tohtori Hastings Banda johti maan oppositioliikettä, joka vastusti valtioliittoa valkoisten hallitsemaan Keski-Afrikan liittovaltion kanssa.[11] Malawi oli Britannian protektoraatti 18911953 ja sen jälkeen osa Rhodesian ja Njassamaan liittovaltiota, kunnes se itsenäistyi vuonna 1964.[1] Itsenäistymisen aikainen pääministeri Hastings Banda nimitettiin presidentiksi vuonna 1971[12] ja hänen virkansa muutettiin pian elinikäiseksi. Maassa oli yksipuoluejärjestelmä 30 vuotta.[2]

Malawi on kärsinyt kuivuuden ja huonon hallinnon takia nälänhädästä vuosina 2002 ja 2005.[13]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bingu Wa Mutharika

Malawiin siirtyi monipuoluejärjestelmään vuonna 1994. Presidentti valitaan joka viides vuosi, ja hän johtaa sekä maata että hallitusta. Parlamentissa on 193 jäsentä, ja se valitaan viiden vuoden välein.[2] Varapresidentti valitaan samoissa vaaleissa kun presidentti, minkä lisäksi presidentti voi nimittää toisen varapresidentin, mutta tämän on edustettava eri puoluetta kuin presidentti itse.[5]

Hastings Bandan jälkeen ensimmäisissä monipuoluevaaleissa presidentiksi valittiin Bakili Muluzi Yhdistyneestä Demokraattipuolueesta (UDF). Hänet valittiin myös toiselle kaudelle 1999. Vuoden 2004 vaalien voittajaksi julistettiin UDF:n ehdokas Bingu wa Mutharika, mutta vaalien rehellisyyttä on epäilty.[13] Mutharika uusi voittonsa myös 2009.[13] Pian valintansa jälkeen Mutharika erosi UDF:stä ja perusti oman puolueen, Demokraattisen edistyspuolueen (Democratic Progressive Party, DPP).[14]

Vuonna 2009 valitussa parlamentissa Demokraattisella edistyspuolueella (DPP) on 113 paikkaa, riippumattomilla 32 paikkaa, UDF:llä 17 paikkaa, Malawin kongressipuolueella (MCP) 27 paikkaa ja pienpuolueilla kolme paikkaa. Yhteensä 192 kansanedustajasta 40 eli noin viidennes on naisia.[15]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Malawin aluejako

Malawi jakautuu kolmeen alueeseen,[16] jotka on vuorostaan jaettu yhteensä 28 piirikuntaan.[2] Piirikunnat jakautuvat erilaisiin yhä pienempiin yksiköihin, joita on yli 300.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malawi kuuluu YK:n luetteloon maailman vähiten kehittyneistä maista.[17]

Malawin talous on suuresti riippuvainen maataloudesta. 90 prosenttia väestöstä elää kotitarveviljelystä ja yli kolmannes bruttokansantuotteesta ja 90 prosenttia vientituloista tulee maataloustuotteista, ennen kaikkea tupakasta, teestä ja sokerista.[5] Ulkomainen apu, varsinkin Maailmanpankin tuki, on tärkeää Malawin kansantaloudelle.[2]

YK:n kehitysohjelma UNDP:n laskemalla Inhimillisen kehityksen indeksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna Malawi oli vuonna 2007 sijalla 160 yhteensä 185 arvioidusta maasta.[18] Vuonna 2008 keskimääräinen elinajanodote oli 50,9 vuotta ja lapsikuolleisuus 83,5 lasta tuhatta elävänä syntynyttä kohti.[2] Orpoja on miljoona, joista 560 000 AIDSin jäljiltä.[19][20] Vuonna 2007 aikuisista noin 12 prosenttia oli HIV-positiivisia.[2]

Vuonna 2003 arvioitiin, että Malawi saavuttaa vuoteen 2015 mennessä kahdeksasta YK:n vuosituhattavoitteista kolme: se pystyy parantamaan juomaveden saatavuutta, pienentämään lapsikuolleisuutta ja lisäämään peruskoulutuksen saatavuutta. Myös äärimmäisen köyhyyden vähentäminen on mahdollista tavoitteen mukaan, mutta äitien kuolleisuuteen liittyvä tavoite jäänee saavuttamatta.[21]

Malawin merkittävimmät luonnonvarat ovat kalkkikivi, uraani, kivihiili ja bauksiitti. Merkittävin vientituote on tupakka, josta saadaan puolet vientituloista.[2]

Matkailijat tulevat Malawiin ennen kaikkea Njassajärven ja muiden luontokohteiden houkuttelemina.[22] Nyikan kansallispuisto on tunnettu kasvillisuudestaan, etenkin orkideoista, sekä seeproista ja antiloopeista.[23]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malawin kartta

Malawissa on yhteensä 32 lentokenttää, joista kuudella on päällystetty kiitotie. Vesiliikennettä on Shirejoella ja Njassajärvellä. Tärkeimmät sisävesisatamat ovat Chipoka, Monkey Bay, Nkhata Bay, Nkhotakota ja Chilumba.[2] Maahan on viikoittainen höyrylaivayhteys Mosambikista ja lisäksi lauttayhteys Tansanian puolelta.[24]

Malawissa oli vuonna 2007 yhteensä 16 450 kilometriä maanteitä ja 1 262 kilometriä rautateitä.[25] Vuonna 2002 avattiin pitkän tauon jälkeen rautatieyhteys Malawin keskiosista Mosambikin poikki Intian valtameren rannalle Nacalan satamakaupunkiin.[13]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malawi on yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan tiheimmin asuttuja valtioita.[26] Sekä pääkaupunki Lilongwessä että Blantyressä on yli 650 000 asukasta.[16]

Malawi on saanut nimensä maravi-bantukansalta, joka tuli alueelle 600 vuotta sitten Kongon suunnalta bantujen kansainvaelluksen yhteydessä. Maravit jakaantuivat edelleen chewa- ja njanja-kansoiksi, ja heimojen väliset erimielisyydet ja laajamittaiset muutot olivat yleisiä 1800-luvulle asti. Nykyisin heimoidentiteetti ei ole enää yhtä merkitsevä kuin ennen ja yhteinen, malawilainen identiteetti on voimistumassa. Chewat ovat enemmistönä maan keski-, njanjat etelä- ja tumbukat pohjoisosassa.[5]

Suuri osa väestöstä on chewoja, loput njanjoja, n’goneja, tumbukoita, lomweja ja islaminuskoisia jaolaisia. Vuoden 1998 väestönlaskennassa kristittyjä oli 80 %, muslimeita 13 %. Maan virallinen kieli chichewa oli äidinkieli 57,2 prosentilla väestöstä. Muut suuret kielet olivat njanjojen puhuma chinyanja (12,8 %), jaolaisten puhuma chiyao (10,1 %) sekä chitumbuka (9,5 %).[2] Nimien etuliite "chi" tarkoittaa kieltä: chitumbuka on tumbukoiden kieli.

Ethnologue: Languages of the World -teoksessa vuodelta 2009 listataan 16 Malawissa käytettyä elävää kieltä.[27]

Malawin suurimmat kielet (yli 200 000 puhujaa Malawissa)[27]
nimi puhujia vuosi muuta
Kokola 200 000 2000 Kaakkoisosassa
Lomwe 250 000 2001 Kaakkoisosassa
Nyakyusa-Ngonde 300 000 1993 Pohjoisosassa
Njandža 7 milj. 2001 Chichewa ja chinjanja tämä murteita
Sena 270 000 2001 Eteläosassa
Tumbuka 1 milj. 2001 Pohjoisosassa
Yao 1 milj. 2001 Malawijärven kaakkoisosassa, Mosambikin rajalla

Kulttuuri ja media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malawilainen perinteinen musiikki on saanut vaikutteita eri puolilta, niin Etelä-Afrikan zuluilta kuin Tansanian jaoilta. Perinteisiä soittimia ovat erilaiset rummut, ksylofonia muistuttava mambilira ja helistimet, joita voidaan kiinnittää myös tanssijoiden jalkoihin ja käsivarsiin.[28]

Perinteisiin kankaiden koristelumenetelmiin kuuluu batiikki.[28] Maan kuvataiteilijat ovat tehneet moderneja batiikkitöitä sekä kivi- ja puukaiverruksia. Tunnetuimpia nimiä ovat Cuthy Mede, Kay Chirombo, Willie Nampeya ja Louis Dimpwa.[29]

Malawissa, kuten muuallakin Afrikassa, on vahva kansantarinoiden perinne. Monet modernit kirjailijat joutuivat elämään maanpaossa Bandan valtakaudella ja palasivat Malawiin vasta 1990-luvun puolivälissä. Melkein kaikki kirjallisuus julkaistaan englanniksi. Tunnetuimpia runoilijoita ovat Frank Chipasula ja Steve Chimombo. Legson Kayira on kirjoittanut puoliomaelämäkerrallisia teoksia matkoista Afrikassa jo 1970-luvulla. Nykyisin Yhdysvalloissa työskentelevä Paul Tiyambe Zeleza on kirjoittanut parikymmentä tietokirjaa ja kolme kaunokirjallista teosta.[30]

Malawin kattavin viestintäväline on radio. Kansallisen yleisradioyhtiön nimi on Malawi Broadcasting Corporation, MBC. Sen lisäksi maassa toimii neljä kaupallista ja yksi katolisen kirkon omistama radiokanava. Televisiotoiminta alkoi vuonna 1998. Maassa ilmestyy kaksi päivittäistä ja yksi viikoittainen englanninkielinen lehti, ja lisäksi kuukausittain ilmestyy chichewan- eli njandžankielinen Boma Lathu. [31]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malawi on osallistunut kesäolympialaisiin kahdeksan kertaa alkaen vuodesta 1972. Se boikotoi sekä vuoden 1976 että 1980 kisoja: edellisiä yhdessä muiden Afrikan maiden kanssa Etelä-Afrikan apartheid-politiikan takia[32] ja jälkimmäisiä 60 muun maan kanssa Neuvostoliiton Afganistanin-miehityksen vuoksi[33]. Malawin urheilijat eivät ole saaneet olympiamitaleita.[34]

Suosittuja joukkueurheilulajeja ovat jalkapallo, kriketti ja rugby. Malawin jalkapallomaajoukkue sai pronssia Afrikan kisoissa vuonna 1987[35]. Krikettijoukkue on liittynyt kansainväliseen lajiliittoon vasta vuonna 2003. Se nousi Afrikan kolmosdivisioonasta kakkosdivisioonaan vuonna 2010.

Maassa on viisi kenttää, joilla pelataan kansainvälisiä otteluita: kolme Blantyressä, yksi Lilongwessä ja yksi Mpingwessä.[36] Verkkopallossa Malawi sijoittuu maailmanlistalla seitsemänneksi 25 maan joukossa (tilanne heinäkuussa 2010).[37]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Malawi Viitattu 23.2.2008.
  2. a b c d e f g h i j k l m The World Factbook: Malawi CIA. (englanniksi)
  3. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  4. Country Guide: Malawi BBC Weather
  5. a b c d Background Note: Malawi (arkistoitu) 2012. US Department of State. Viitattu 19.10.2013. (englanniksi)
  6. Chongoni Rock-Art Area Unesco
  7. Lake Malawi National Park Unesco
  8. a b Jonathan and Liz Ellway: Destinations: Malawi Africa with Style. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  9. Malawi: National Parks & Game Reserves The Africa Guide. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  10. Malawi: Early History and Colonialism Infoplease. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  11. Clive Carpenter: Guinness, Maailman tieto, s. 144. GUINNESS, 1991. ISBN 951-875-400-4.
  12. Maailma tänään: Eteläinen Afrikka, s. 12. Bonnier, 1996. ISBN 87-427-0812-5.
  13. a b c d Timeline: Malawi BBC (englanniksi)
  14. History Lonely Planet. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  15. Malawi: 2009 National Assembly seat distribution by party and gender EISA. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  16. a b Malawi Regions and Principal Cities Citypopulation. Viitattu 4.8.2010.
  17. Least Developed Countries UN-OHRLLS (United Nations Office of the High Representative for the Least Developed Countries, Landlocked Developing Countries and the Small Island Developing States). Viitattu 5.8.2010. (englanniksi)
  18. Human Development Report 2009 UNDP. Viitattu 2.1.2010. (englanniksi)
  19. HIV & AIDS in Malawi Avert
  20. Aids Orphans Avert
  21. Malawi Millennium Development Goals Report 2003 UNDP. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  22. Malawi Go 2 Africa
  23. Wildlife: Plants Lonely Planet. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  24. Getting there Lonely Planet. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  25. Malawi Fact File EISA. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  26. Farm Forestry (Malawi) IDRC. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  27. a b Lewis, M. Paul (ed.): Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. Dallas, Tex.: SIL International, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.8.2010). (englanniksi)
  28. a b Music, art & craft in Malawi The Africa Guide
  29. Alan Murphy, Nana Luckham, Nicola Simmonds: Zambia & Malawi, s. 47. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-174179433-5.
  30. Zeleza Profile University Illinois
  31. Country Profile BBC
  32. 1976: African countries boycott Olympics bbc.co.uk. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  33. The 1980 Olympics Boycott Over the Soviet Invasion of Afghanistan middleeast.about.com. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  34. Sports Reference 2008
  35. Football Men: All Africa Games 1987 in Kenya sports123.com. Viitattu 2.1.2010. (englanniksi)
  36. Malawi Cricket Archive. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  37. Current World Rankings International Federation of Netball Associations. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]