Kiljumerikotka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiljumerikotka
African fish eagle just caught fish.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Alaheimo: Haliaeetinae
Suku: Merikotkat Haliaeetus
Laji: vocifer
Kaksiosainen nimi
Haliaeetus vocifer
(Daudin, 1800)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kiljumerikotka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kiljumerikotka Commonsissa

Kiljumerikotka (Haliaeetus vocifer) on Afrikassa elävä petolintu. Kiljumerikotkan lempinimi on "Afrikan ääni", koska sillä on tapana heilauttaa päänsä taaksepäin ja kiljahtaa äänekkäästi.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuten ruskealla kiljumerikotkalla on valkoinen pää, rinta ja pyrstö. Nokan tyvi on väriltään keltainen, mutta nokan kärki on musta.

Kiljumerikotkan ruumiin pituus on keskimäärin 63–77 cm ja siipienväli 190–240 cm. Koiraat ovat naaraita pienikokoisempia, sillä koiraan paino on noin 1,9–2,5 kg, kun taas naaras painaa 3,2–3,6 kg.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saharan eteläpuolinen Afrikka, Senegalista ja Etiopiasta etelään. Se on tavattu satunnaisesti Egyptissä. Lajin elinympäristön ala on 17 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on 100 000–1 000 000 yksilöä.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rannikkoseudut, joet, tekojärvet, joenvarsimetsät, suot ja mangrovealueet.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiljumerikotkan muna

Pesä on järeässä puussa ja se on rakennettu oksista ja risuista. Pesä voi olla käytössä useita vuosia. Naaras munii 1-3 munaa, joita haudotaan 42-45 vrk. Naaras hoitaa haudonnan lähes kokonaan yksin. Poikaset ovat lentokykyisiä 10–11 viikon ikäisinä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähinnä kalat, mutta myös haaskat, nisäkkäät ja vesilinnut. Kiljumerikotkat jahtaavat myös muita lintuja ilmassa ryöstääkseen niiden saaliit.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1980: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. II. – Oxford University Press. Hongkong.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Haliaeetus vocifer IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 12.5.2014. (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.