Haukat

Haukat
Preeriahiirihaukka (Buteo swainsoni)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes Heimo: Haukat Accipitridae Vieillot, 1816
Alaheimotlähde?
Accipitrinae Aegypiinae Aquilinae Buteoninae Circaetinae Circinae Elaninae Gypaetinae Haliaeetinae Harpiinae Melieraxinae Milvinae Pandioninae Sääkset Perninae Polyboroidinae Sagittariinae Sihteerit
Katso myös
Haukat Wikispeciesissä   Haukat Commonsissa

Haukat (Accipitridae) on suuri päiväpetolintujen heimo. Siihen kuuluvat kotkat sekä monet linnut, joiden nimen lopussa on "haukka". Osa haukka-nimisistä linnuista kuuluu kuitenkin jalohaukkoihin. Haukkojen nykyinen luokittelu on sekainen johtuen räjähdysmäisesti lisääntyneestä molekyylibiologisesta tiedosta.

Tuntomerkit

Haukoilla on koukkunokka, vahvat jalat ja terävät kynnet. Siivet ovat leveät ja voimakkaasti harittavat, ja ne sopivat hyvin liitämiseen ja kaarteluun. Naaraat ovat suurikokoisempia kuin koiraat.

Lisääntyminen

Haukkojen poikaset pysyvät pesässään pitkään. Molemmat emot osallistuvat poikasten hoitamiseen, mutta pääasiassa koiras huolehtii ravinnon saalistuksesta.

Ravinto

Haukat käyttävät ravinnokseen pääasiassa lihaa. Korppikotkia lukuunottamatta haukat pyydystävät ja tappavat saaliinsa itse.

Haukkalinnut ja ihminen

Haukat

Haukka on arvostettu lintu monissa kulttuureissa. Haukkaa on pidetty uljaana, kauniina ja jalona lintuna. Sen näkökykyä ja nopeutta on arvostettu. Haukkojen terävät piirteet, niin nokka, kynnet kuin terävä katsekin, on koettu ihmisen aseistukseen verrattavaksi statussymboliksi. Ihmiseen totutettuja tai kesytettyjä haukkoja on käytetty metsästykseen, ja hyvät metsästyshaukat ovat olleet hyvin kalliita.

Muinaisessa egyptissä ja eräissä muissa kulttuureissa haukka on ollut jopa jumala tai jumalan apuri. Haukkojen mukaan on muun muassa nimetty urheiluseuroja kuten Atlanta Hawks, Järvenpään Haukat sekä Kiovan Sokol.

Metsästyshaukka Arabiassa, jossa niiden käytöllä on pitkä ja arvostettu perinne.

Kotkat

Pääartikkeli: Kotkat

Kotkia on haukkojen tapaan arvostettu, mutta myös pelätty. Kotkia on monissa historiallisissa vaakunoissa.

Kotka on kuvattu keskushahmoksi moneen vaakunaan, mm. Yhdysvaltain, Venäjän ja Saksan. Kotkia on myös kuitenkin pitkään pidetty myös ihmisen vihollisena. Isona lintuna kotka on ollut uhka jopa lampaan ja vuohen kokoisille kotieläimille.

Kotkia on kuitenkin myös vainottu. Kristinuskon tulon jälkeen on väitetty toisinaan pakanajumalien ja hiisien muuttuneen pedoiksi, myös kotkiksi. Vesilahdella kerrotaan pakanajumalan muuttuneen isoksi kotkaksi, joka asettui jättiläismäisen puun, Kaltaan kuusen latvaan. Puu oli niin suuri, että sitä kuvattiin satalatvaiseksi. Sen rungon kolossa mahtui yöpymään paimen lampaineen. Lähistölle haluttiin rakentaa kirkko, joten "paholaisen" asuttama kuusi kaadettiin. Työhön kerrotaan tarvitun 8 päivää ja 8 tai 12 haarniskoitua, papin siunaamaa miestä, joista osa joutui toimimaan syöttinä samalla, kun toiset hakkasivat puuta.

Vielä 1900-luvulla Suomen suurimpia kotkia, merikotkia on vainottu yleisesti. Nykyisin merikotka on harvinainen ja rauhoitettu, mutta edelleen Ahvenanmaalla niitä ammutaan luvatta, tai niiden pesiä hävitetään lähes joka vuosi^{kenen mukaan?}.

Suvut

Accipitrinae

• Australaasiankanahaukat Erythrotriorchis
• Isopyrstöhaukat Megatriorchis
• Lintuhaukat Accipiter
• Viuhkahaukat Urotriorchis

Aegypiinae

Kalmokorppikotkat Sarcogyps Kirjokorppikotkat Trigonoceps Korppikotkat Gyps

Korvakorppikotkat Torgos Munkkikorppikotkat Aegypius

Aquilinae

Gasellikotkat Polemaetus Jalokotkat Spizaetus Keisarijalokotkat Stephanoaetus Kotkat Aquila Pikkukotkat Hieraaetus

Rosvokotkat Ictinaetus Rotkokotkat Oroaetus Töyhtökotkat Lophaetus Töyhtövalkokotkat Spizastur

Buteoninae

Erakkohaukat Harpyhaliaetus Harmaaraitahaukat Asturina Hiirihaukat Buteo Kalastajahaukat Busarellus Kotilohaukat Rostrhamus Liskohaukat Kaupifalco Luhtahaukat Buteogallus

Marsuhaukat Geranoaetus Pitkäjalkahaukat Geranospiza Pitkäsiipihaukat Butastur Ritarihaukat Parabuteo Sirkkahaukat Ictinia Viidakkohaukat Leucopternis

Circaetinae

• Harjakotkat Spilornis
• Kongonkäärmehaukat Dryotriorchis
• Käärmekotkat Circaetus
• Liitokotkat Terathopius

Circinae

• Suohaukat Circus

Elaninae

• Afrikansirohaukat Chelictinia
• Amerikansirohaukat Elanoides
• Liitohaukat Elanus
• Pikkuhaukat Gampsonyx

Gypaetinae

• Madagaskarinkäärmehaukat Eutriorchis

Haliaeetinae

• Kalakotkat Ichthyophaga
• Merikotkat Haliaeetus

Harpiinae

• Filippiinienkotkat Pithecophaga
• Harpyijat Harpia
• Papuanharpyijat Harpyopsis
• Pikkuharpyijat Morphnus

Melieraxinae

• Lauluhaukat Melierax

Milvinae

• Bramiinihaukat Haliastur
• Haarahaukat Milvus
• Hammashaukat Harpagus

Pandioninae

• Sääkset Pandion

Perninae

Ampiaishaukat Henicopernis Australianarohaukat Hamirostra Jokihaukat Leptodon Leijahaukat Lophoictinia

Lepakkohaukat Macheiramphus Mehiläishaukat Pernis Töyhtöhaukat Aviceda Väkänokkahaukat Chondrohierax

Polyboroidinae

• Rosvohaukat Polyboroides

Sagittariinae

• Sihteerit Sagittarius

Kirjallisuutta

• Kerstin Viering, Roland Dr. Knauer: Päiväpetolinnut ja pöllölinnut - Lajit, elinympäristöt, käyttäytyminen. Naumann & Göbel 2011.
• Klaus Malling Olsen – Carl Christian Tofte. Petolintuopas. Otava 2009.
• Dick Forsman: Petolinnut. Otava. 2007. ISBN 978-951-1-21147-1
• Dag Peterson, Juhani Lokki. Pohjolan petolinnut ja pöllöt. Kustannus-Mäkelä 2002.
• Dag Peterson, Juhani Lokki. Pohjolan petolinnut ja pöllöt. Kustannus-Mäkelä 2002.
• Benny Génsbøl, Pertti Koskimies. Suomen ja Euroopan päiväpetolinnut. WSOY 1995.
• Dick Forsman. Suomen haukat ja kotkat. Kirjayhtymä 1993.
• Teuvo Suominen. Lintujemme katoava aateli. WSOY 1967.
• Dick Forsman. Suomen päiväpetolinnut : haukkojen ja kotkien määritysopas. Lintutieto 1980.

Katso myös

• Luettelo päiväpetolinnuista
• Haukkametsästys