Korppikotkat
Wikipedia
Aasian ja Afrikan korppikotkat ovat haaskansyöjiä eli ne käyttävät ravintonaan luonnollisesti kuolleiden tai petoeläinten tappamien eläinten raatoja. Ne ovat aktiivisimmillaan päivän kuumimpana aikaan, jolloin ne pystyvät liitämään aavikon ylle nousevien kuumien ilmavirtausten ja vuoriston pyörretuulten kannattamana. Kun korppikotka näkee haaskan, se lentää kehässä alemmaksi. Lähistön toiset yksilöt huomaavat tämän ja lentävät lähemmäksi.
Korppikotkien sosiaalinen käyttäytyminen vaihtelee. Esimerkiksi hanhikorppikotka, jota tavataan Euroopassa ja Aasiassa, pesii usein monien satojen parien muodostamissa kolonioissa eli yhdyskunnissa. Pesät ovat vain muutaman metrin päässä toisistaan. Linnut lentävät ravintoa etsiessään jopa 150 km:n päähän yhdyskunnasta. Munkkikorppikotka taas elää pareittain ja pesii puissa tai kallionkielekkeillä omassa reviirissään hyvin kaukana muista pareista. Munkkikorppikotkat hankkivat ravintonsa huomattavasti lähempää pesäänsä ja syövät usein haaskan lisäksi eläviä saaliseläimiä.
Pikkukorppikotka on nimensä mukaisesti pienikokoinen. Höyhenpuku on etupäässä valkoinen. Lajia tavataan Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä aavikoilla ja viljelysalueilla. Se ei pienen kokonsa vuoksi pysty kilpailemaan kookkaampien korppikotkien kanssa haaskoista.
[muokkaa] Korppikotkien (Gyps) suvun lajeja
- bengalinkorppikotka (Gyps bengalensis)
- gangesinkorppikotka (Gyps tenuirostris)
- hanhikorppikotka (Gyps fulvus)
- himalajankorppikotka (Gyps himalayensis)
- intiankorppikotka (Gyps indicus)
- kapinkorppikotka (Gyps coprotheres)
- savannikorppikotka (Gyps africanus)
- suomukorppikotka (Gyps rueppellii)
