Pikkukorppikotka

Pikkukorppikotka
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes Heimo: Haukat Accipitridae Suku: Neophron Laji: percnopterus
Kaksiosainen nimi
Neophron percnopterus (Linnaeus, 1758)
Alalajit
N. p. ginginianus N. p. majorensis N. p. percnopterus
Katso myös
Pikkukorppikotka Wikispeciesissä   Pikkukorppikotka Commonsissa

Pikkukorppikotka (Neophron percnopterus) on haukkoihin (Accipitridae) kuuluva lintu. Kaatopaikoilla syötävää etsivä pikkukorppikotka on tavallinen näky etelän maiden asutuskeskusten lieppeillä.

Pikkukorppikotkakanta on vähentynyt huomattavan nopeasti. Intiassa diklofenaakkimyrkytys on pienentänyt populaatioita merkittävästi ja Euroopassa lajin kannasta on hävinnyt yli puolet viimeisen kolmen sukupolven aikana. Maailman populaatio on kooltaan 30 000–40 000 lisääntymisikäistä yksilöä. Pikkukorppikotka luokitellaankin nykyään erittäin uhanalaiseksi.

Koko ja ulkonäkö

Pikkukorppikotkan ruumis on pääosin valkea, mutta siipisulat ovat mustat. Solakkaa päätä reunustaa tuuhea höyhenröyhelö. Naama on keltainen ja höyhenetön ja nokka on keltainen, mutta tummakärkinen. Jalat pitkät, harmaanvalkeat, ruusunpunaiset tai vaaleankeltaiset. Sukupuolet ovat samannäköisiä.

Levinneisyys

Laji elää Etelä-Euroopassa, Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Intiassa sekä Afrikassa Sahelin alueella ja paikoin mantereen pohjoisosissa. Suomessa pikkukorppikotka on tavattu toistaiseksi seitsemän kertaa.

Elinympäristö

Vuoristoalueet, rannat, kalliot, aavikoiden reunamat, ruohomaat ja asutut seudut.

Lisääntyminen

Sukukypsä 4–5 vuoden iässä. Risuista rakennettu pesä on kalliojyrkänteellä tai ulkonemalla, joskus rakennuksessa tai puussa. Naaras munii tavallisesti 2 munaa, joita molemmat puolisot hautovat yhteensä 42 päivää. Poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka ovat lentokykyisiä 70–90 päivän ikäisinä.

Ravinto

Haaskat, pienet eläimet, linnunmunat, hyönteiset ja eloperäinen jäte.

Lähteet

• Cramp, Stanley (päätoim.) 1980: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. II. – Oxford University Press. Hongkong.

Aiheesta muualla

• Puutio, Tuomo 1975: Pikkukorppikotka Neophron percnopterus*, Suomelle uusi lintulaji. – Lintumies 3.1975 s. 105. SLY.
• Pikkukorppikotka Lintukuva.fi -verkkopalvelussa