Pikkukorppikotka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pikkukorppikotka
Egyptian vulture.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Suku: Neophron
Laji: percnopterus
Kaksiosainen nimi
Neophron percnopterus
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
NeophronMap.svg
Alalajit
  • N. p. ginginianus
  • N. p. majorensis
  • N. p. percnopterus
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pikkukorppikotka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pikkukorppikotka Commonsissa

Pikkukorppikotka (Neophron percnopterus) on haukkoihin (Accipitridae) kuuluva lintu, joka on sukunsa Neophron ainut laji. Kaatopaikoilla syötävää etsivä pikkukorppikotka on tavallinen näky etelän maiden asutuskeskusten liepeillä.

Pikkukorppikotkakanta on vähentynyt huomattavan nopeasti. Intiassa diklofenaakkimyrkytys on pienentänyt populaatioita merkittävästi ja Euroopassa lajin kannasta on hävinnyt yli puolet viimeisen kolmen sukupolven aikana. Maailman populaatio on kooltaan 30 000–40 000 lisääntymisikäistä yksilöä. Pikkukorppikotka luokitellaankin nykyään erittäin uhanalaiseksi.[1]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkukorppikotkan ruumis on pääosin valkea, mutta siipisulat ovat mustat. Solakkaa päätä reunustaa tuuhea höyhenröyhelö. Naama on keltainen ja höyhenetön ja nokka on keltainen, mutta tummakärkinen. Jalat pitkät, harmaanvalkeat, ruusunpunaiset tai vaaleankeltaiset. Sukupuolet ovat samannäköisiä.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji elää Etelä-Euroopassa, Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Intiassa sekä Afrikassa Sahelin alueella ja paikoin mantereen pohjoisosissa. Suomessa pikkukorppikotka on tavattu toistaiseksi seitsemän kertaa.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoristoalueet, rannat, kalliot, aavikoiden reunamat, ruohomaat ja asutut seudut.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukukypsä 4–5 vuoden iässä. Risuista rakennettu pesä on kalliojyrkänteellä tai ulkonemalla, joskus rakennuksessa tai puussa. Naaras munii tavallisesti 2 munaa, joita molemmat puolisot hautovat yhteensä 42 päivää. Poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka ovat lentokykyisiä 70–90 päivän ikäisinä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haaskat, pienet eläimet, linnunmunat, hyönteiset ja eloperäinen jäte.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1980: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. II. – Oxford University Press. Hongkong.
  1. a b BirdLife International: Neophron percnopterus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 8.5.2014. (englanniksi)
  2. Rariteettikomitea

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puutio, Tuomo 1975: Pikkukorppikotka Neophron percnopterus*, Suomelle uusi lintulaji. – Lintumies 3.1975 s. 105. SLY.
  • Pikkukorppikotka Lintukuva.fi-verkkopalvelussa