Liskohaukka
| Liskohaukka | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
| Senegalilainen liskohaukka | ||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Kaupifalco monogrammicus (Temminck, 1824) |
||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Liskohaukka Wikispeciesissä |
Liskohaukka (Kaupifalco monogrammicus) on afrikkalainen päiväpetolintu ja sukunsa ainoa edustaja. Kaupifalco-suvun nimesi Bonaparte 1854 Johann Jakob Kaupin kunniaksi.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Linnun pituus on noin 35–38 senttimetriä ja paino 250–280 grammaa, naaras on hiukan suurempi. Se on varpushaukan kokoluokkaa oleva pitkäjalkainen petolintu, jonka höyhenpuku on harmaa, vatsapuolelta tummaraitainen. Koivet ja nokka ovat punertavat. Vaaleassa kurkussa on musta pystyjuova. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Saalistaessaan se voi lekutella pysyen ilmassa paikallaan.
Esiintyminen [muokkaa]
Liskohaukka elää Afrikassa Saharan eteläpuolella Etelä-Afrikkaan saakka noin 13 miljoonan neliökilometrin laajuisella alueella. Maailman populaation koko on 100 000–1 000 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1]
Elinympäristö [muokkaa]
Avoimet, harvapuiset metsät, savanni ja pensaikkoalueet.
Lisääntyminen [muokkaa]
Pesä on risuista rakennettu ja sijaitsee puun oksanhaarassa tai palmun latvassa. Naaras munii 1–3 valkoista munaa ja hautoo yksin. Koiras tuo hautovalle naaraalle ruokaa.
Ravinto [muokkaa]
Nimensä mukaisesti liskohaukka syö liskoja ja muita pieniä matelijoita mutta myös lintuja, pikkunisäkkäitä ja isoja hyönteisiä.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Kaupifalco monogrammicus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
