Salametsästys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Salametsästykseksi kutsutaan metsästystä, joka tapahtuu kiellettynä aikana tai kohdistuu metsästykseltä rauhoitettuun eläimeen tai tapahtuu alueella, jossa metsästäjällä ei ole metsästysoikeutta. Myös sallitulla alueella ja ajalla tapahtuva luvalliseen lajiin kohdistettu kiellettyä ansapyyntiä kutsutaan salametsästykseksi. Edelleenkin laillisen metsästyksen yhteydessä tapahtuvaa lain näkökulmasta kielletyn saaliin tavoittelua sanotaan salametsästykseksi.

Salametsästyksen yhteydessä tapahtuva saaliin kaatamista, ampumista kutsutaan salakaadoksi ja vastaavasti kaatajaa, ampujaa salametsästäjäksi tai salakaatajaksi.

Lain näkökulmasta esimerkiksi vääränlaisen aseen tai menetelmän käyttö on metsästysrikkomus tai metsästysrikos.

Rikoslain 10§:n mukaan luvatonta pyyntiä on luvaton metsästys tai kalastus toisen metsästysalueella tai kalavedellä taikka jos pyytäjä ylittää lakiin, lupaan, sopimukseen tai päätökseen perustuvan metsästys- tai kalastusoikeutensa.

10§:n mukaan luvattomasta pyynnistä tuomitaan myös se, joka tahallaan luvattomasti pyydystää tai tappaa rauhoittamattoman eläimen sellaisella alueella, jolla hänellä ei ole tähän oikeutta tai lupaa.

Salametsästysrikokset jäävät Suomessa lähes aina tutkimatta. Lisäksi kiinnijääneiden rangaistukset ovat olleet poikkeuksetta erittäin lieviä.[1]

Suden salametsästys Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Susien salakaadot ovat merkittävä ongelma Suomessa. "Salakaadot ovat lisääntyneet mm. Kainuussa", myöntää Kainuun riistanhoitopiirin riistapäällikkö Jukka Keränen. Kainuussa elää nykyään enää 2 susilaumaa. 90 % yli puolivuotiaista susista kuolee ihmisen käden kautta. Susia häviääkin enemmän kuin metsästyslupia niiden tappamiseksi on annettu. Esimerkiksi Kuhmossa on susia hävinnyt lähes kaksinkertainen määrä lupiin verrattuna. Pyhäjoella ensimmäistä pesintäänsä yrittäneet sudet löydettiin ammuttuina ja mereen upotettuina. Monella seudulla salametsästys on hyväksyttyä toimintaa, koska sen harjoittajat ovat nk. "julkisia salaisuuksia". Myös hirvien määrän väheneminen on vaikuttanut susien määrään laskevasti. Joillain seuduilla on hirvikanta vähentynyt merkittävästi ja sitä pyritään "kovalla verotuksella" leikkaamaan jatkossakin metsävahinkojen minimoimiseksi, kerrotaan YLE Kainuun sivuilla 23.6.2010 ilmestyneessä uutisessa. Susi on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Susi on Suomen vihatuin ja pelätyin suurpeto. [2] [3] [4] [5] [6]

Satu Hassi ja Sirpa Pietikäinen esittivät kirjallisen kysymyksen EU-komissiolle koskien susikannan romahtamista Suomessa. Vastauksessaan komissio totesi seuraavansa susikannan kehitystä Suomessa ja tarvittaessa ryhtyvänsä oikeudellisiin toimiin. [7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.