Neuvola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Terveyskeskuksen yhteydessä oleva neuvola Turun Jäkärlässä

Neuvola on yleisnimitys terveydenhuoltopalveluista, jotka keskittyvät syntyvän ja alle kouluikäisen lapsen ja tämän perheen terveyden ja kehityksen seurantaan, vanhempien lastenhoidolliseen opastukseen sekä lapsen ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Neuvolatyöllä edistetään yksilön, perheen ja alueen terveyttä neuvomalla ja tukemalla sekä lisäämällä vaihtoehtoja ja voimavaroja. Neuvolapalvelut ovat maksuttomia oman kunnan raskaana oleville naisille ja lapsivuoteisille äideille, isille sekä vastasyntyneille lapsille.

Suomalaisen neuvolatoiminnan isänä pidetään Arvo Ylppöä, jonka aloitteesta ensimmäiset neuvolat perustettiin 1920-luvulla.lähde? Vuonna 1944 annettiin laki, jonka mukaan joka kuntaan oli vuoteen 1949 mennessä perustettava äitiys- ja lastenneuvola.[1]

Vaikka neuvolapalveluilla yleiskielessä ymmärretäänkin yleensä vain terveyskeskusten osana toimivat äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, katsotaan neuvolapalveluiksi myös ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä aikuisneuvola.

Äitiysneuvolassa seurataan raskauden etenemistä, äidin ja syntyvän lapsen vointia sekä ehkäistään ja hoidetaan sairauksia. Neuvolassa tulevat vanhemmat saavat myös tietoa erilaisista yhteiskunnan tarjoamista palveluista, kuten äitiysavustuksesta ja kodinhoitoavusta. Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön mahdollisimman hyvä terveys. Odottavan äidin on käytävä äitiysneuvolan tarkastuksessa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä saadakseen oikeuden äitiysavustukseen. Normaalisti raskauden aikana on 12–15 neuvolakäyntiä.

Lastenneuvolassa pyritään edistämään alle kouluikäisten lasten terveyttä sekä ennalta ehkäisemään sairauksia. Synnytyksen jälkeen lapsi ja perhe siirtyvät lastenneuvolan asiakkaiksi. Tyypillisintä lastenneuvolatyötä ovat terveystarkastukset sekä kotikäynnit. Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan alle yksivuotiaat käyvät neuvolatarkastuksessa 8 kertaa, 1–2-vuotiaat neljä kertaa ja sitä vanhemmat alle kouluikäiset lapset kerran vuodessa.

Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolan tehtävänä on neuvoa ja antaa tietoa eri ehkäisymenetelmistä, antaa ohjausta ja neuvontaa raskautta suunnitteleville, selvittää lapsettomuuden hoidon tarve sekä ehkäistä sukupuolitautien leviämistä neuvonnan ja tiedotuksen kautta.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon piiriin lapsi siirtyy aloittaessaan koulunkäynnin. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä vastaa kunta. Yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoiden (ei kuitenkaan ammattikorkeakouluissa opiskelevien) terveydenhuollosta vastaa Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö (YTHS).

Aikuisneuvola tarjoaa työ- ja eläkeikäisille henkilökohtaista terveysneuvontaa ja terveydentilan seurantaa. Yleisimpiä toimenpiteitä ovat erilaiset mittaukset ja rokotukset.

Neuvolatyö mainitaan myös kansanterveyslaissa, joka astui voimaan vuoden 2006 alussa. Lain mukaan kunnat on velvoitettu tarjoamaan neuvolapalveluita asukkailleen. Vuosittain äitiysneuvolapalveluita käyttää noin 56 000 odottavaa naista, lastenneuvola puolestaan palvelee noin 278 000 perhettä. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut tavoittavatkin lähes kaikki lasta odottavat ja alle kouluikäisen lapsen perheet.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 912. WSOY, 1958.