Arvo Ylppö
Wikipedia
Arvo Henrik Ylppö (27. lokakuuta 1887 Akaa – 28. tammikuuta 1992 Helsinki) oli lastentautiopin professori, arkkiatri ja suomalaisen neuvolajärjestelmän isä. Kansainvälisesti Ylppö tunnettiin keskostutkimuksistaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yksityiselämä
Arvo Ylppö oli naimisissa kahdesti (puolisot Marjatta Wegelius ja Lea Jokelainen), ja näistä liitoista syntyi kuusi lasta - ensimmäisestä kaksi ja jälkimmäisestä neljä. Ylpön vanhemmat olivat maanviljelijä Heikki Ylppö ja emäntä Henriikka Maunu. Arvo Ylpön sisar oli hammaslääketieteen tohtori Aune Ylppö (1900–1980).
Eläkevuosinaan Arvo Ylpöstä tuli eräänlainen pitkäikäisyyden ja terveiden elämäntapojen kansallinen symboli. Ylppö kuoli 28. tammikuuta 1992. Hän oli kuollessaan 104-vuotias. Ylppö on haudattu Helsingin Hietaniemeen.[1]
Hänen erityisen harrastuksensa kohteena oli liikunnan lisäksi kuvataide.
[muokkaa] Ura
Ylppö väitteli tohtoriksi 26-vuotiaana ja loi tutkijan- ja lääkärinuransa aluksi Saksassa, maineikkaassa lastenhoito- ja tutkimuskeskuksessa "Kaiserin Auguste Victoria Hausissa". Siellä hän teki myös väitöskirjansa.
Erityisesti ensimmäisen maailmansodan aikaan Ylppö joutui Berliinissä tekemään yhä enemmän lääkärin töitä. Hän jopa opetteli Berliinin murteen voittaakseen potilaiden luottamuksen. Pian pienten lasten äidit vaativat, että juuri "Pikku berliiniläisen" pitäisi hoitaa heidän lapsensa.
[muokkaa] Tutkimukset
Ylppö sai tutkimuksissaan selville, että keskosten menehtyminen johtui yleensä jostakin hoidettavissa olevasta sairaudesta, ei epäkypsyydestä kuten tuolloin yleisesti ajateltiin. Tämä havainto johti keskostutkimusten ja hoidon kehittämiseen.
Ylpöllä oli suuri rooli myös suomalaisen lääketeollisuuden kehityksessä. Hän toimi lääketehdas Orionin hallintoelimissä 46 vuoden ajan ja toi käytännön kokemuksensa kentältä Orionin lääkekehitykseen. Hän koki kotimaisen lääketeollisuuden kansakunnalle tärkeäksi asiaksi.
Arvo Ylppö julkaisi useita tutkimuksia lastenlääketieteen alalta, kansantajuiset teokset Äiti pikkulapsensa hoitajana vuonna 1919 ja Auringonpojan terveysaapinen vuonna 1925 sekä muistelmateoksen Elämäni pienten ja suurten parissa vuonna 1964.
[muokkaa] Muut toimet
Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtajana Ylppö oli 1920–1960, kunniapuheenjohtajana siitä eteenpäin. Lastenlinnan sairaalan ylilääkärinä Arvo Ylppö toimi 1920–1963.
[muokkaa] Kunnianosoitukset
Arvo Ylppö sai arkkiatrin arvon vuonna 1952. Arkkiatri, joka tarkoittaa lääkärikunnan vanhinta, on korkein Suomessa lääkärille myönnettävä kunnianosoitus. Arkkiatreja voi kerrallaan olla vain yksi.
Arvo Ylpön 100-vuotispäivän kunniaksi julkaistiin postimerkki lokakuussa 1987.
Arvo Ylpön nimeä kantava mitali, joka myönnetään erityisen ansioituneille lastenlääkäreille, jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1957. Mitalin ensimmäiset kappaleet saivat Arvo Ylppö itse ja yhdysvaltalainen lastenlääkäri Clement Smith.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Hautapaikan sijainti U32-24-11
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Numminen, Inkeri: Arvo Ylpön vuosisata, WSOY 1987
