Protektoraatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Protektoraatti on sananmukaisesti suojelualue, alue tai useammin valtio, jonka toinen valtio ottaa suojelukseensa pyynnöstä tai tahdonvastaisesti, jolloin miehittäjä kutsuu miehittämäänsä aluetta protektoraatiksi hyväksyttääkseen toimensa yleisillä mielipiteillä. Tällöin valtio on riippuvuussuhteessa toiseen valtioon siten, että se on kokonaan tai osittain luopunut täysivaltaisuutensa käyttämisestä kansainvälisissä suhteissa ja sotilaallisesti ja että suojelijavaltiolla on oikeus puuttua protektoraatin sisäisiin asioihin. [1]

Kansainvälisessä politiikassa protektoraatteihin liittyy Kansainliiton mandaattihallinto, jolla ensimmäisen maailmansodan hävinneiden valtioiden siirtomaat siirrettiin Kansainliiton hallittaviksi. Afrikassa Saksan Versailles’n rauhansopimuksessa menettämät afrikkalaiset siirtomaat siirtyivät Kansainliiton mandaatilla Yhdistyneen kuningaskunnan haltuun, kun taas Lähi-idässä Ottomaanien valtakunnan hallussa pitämiä alueita annettiin Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallittaviksi.

Itsenäisellä Suomella on ollut kaksi virallisesti valtakunnan tasolla tunnustettua suojelualuetta eli protektoraattia, Repola ja Porajärvi.lähde? Ensin mainittu oli tätä vuosina 1918–1920 ja jälkimmäinen 1919–1920. Nämä aunuslaiset kunnat pyysivät kansanäänestyksen tuloksen myötä Suomelta lupaa siirtyä sen suojelukseen.

Ympärysvallat Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta pitivät ensimmäisen maailmansodan aikana Neuvosto-Venäjästä 1917–1918 itsenäistyneitä Ukrainaa ja Suomea Saksan protektoraatteina, koska Saksan vaikutus näiden maiden hallintoon, politiikkaan ja talouselämään oli niin vahva ja jopa kauppasopimuksilla virallistettu.lähde?

Toista maailmansotaa ennen Saksa jakoi Tšekkoslovakian itsenäiseksi Slovakiaksi sekä Tšekinmaan käsittäväksi ja miehitystä tarkoittavaksi Böömin–Määrin protektoraatiksi, jota johti käskynhaltijana valtakunnanprotektori.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso tietosanakirja, osa 6, palstat 1540–1541. Helsinki: Otava, 1963.
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.